Etelänpuukiipijä

Etelänpuukiipijä (Certhia brachydactyla) muistuttaa puukiipijää. Sen elinalue rajoittuu Etelä- ja Keski-Eurooppaan. Etelänpuukiipijän erottaa Suomessakin esiintyvästä puukiipijästä lähinnä siitä, että sen kupeet ovat ruskehtavat, kun taas puukiipijällä ne ovat vaaleat. Etelänpuukiipijää ei ole tavattu Suomessa. Etelänpuukiipijän tieteellinen lajinimi, brachydactyla, merkitsee lyhytvarpaista. Sen takavarpaan kynsi onkin paljon lyhyempi kuin puukiipijällä, mutta tämän eron voi huomata vain tutkija, joka pitää lintua kädessään. Etelänpuukiipijä on 12–13 cm pitkä ja painaa 8–12 g.

Etelänpuukiipijä
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Puukiipijät Certhiidae
Suku: Puukiipijät Certhia
Laji: brachydactyla
Kaksiosainen nimi

Certhia brachydactyla
Brehm, 1820
Katso myös

  Etelänpuukiipijä Wikispeciesissä
  Etelänpuukiipijä Commonsissa

Elinympäristö

Etelänpuukiipijän elinympäristöjä ovat lehtimetsät, puistot ja puutarhat. Esiintymisalueensa vuoristoseuduilla laji esiintyy myös havumetsissä.

Ravinto

Ravintona etelänpuukiipijä käyttää hyönteisiä ja hämähäkkejä.

Lisääntyminen
Etelänpuukiipijän munia

Naaras hautoo 5–7 munaansa 14–15 vuorokautta. Poikaset jättävät pesän noin 2 viikon ikäisinä.

Lähteet
  1. BirdLife International: Certhia brachydactyla IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 2.2.2014. (englanniksi)
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.