Eteläiset Orkneysaaret

Saarten rannikkoa.

Eteläiset Orkneysaaret sijaitsevat Atlantin valtameren eteläosassa Weddellinmeren ja Scotianmeren välissä.[1] Saarien yhteenlaskettu pinta-ala on noin 620 km². Saaristoon kuuluu neljä pääsaarta, Coronation Island, Laurie Island, Powell Island ja Signy Island. Coronation Island on saarista suurin ja sillä sijaitsee myös saariston korkein kohta Mount Nivea (1 266 m). Laurie Island on saarista itäisin ja toiseksi suurin. Powell Island ja Signy Island ovat kahta suurempaa saarta pienempiä. Signy Island on saarista tieteen kannalta tunnetuin. Saarista huomattavaa osaa peittää jäätikkö.[2]

Luonto

Jääpingviinejä.

Luonnoltaan mahdollisesti rikkain saarista on Signy Island, jolta lämpivät Föhntuulet ovat sulattaneet suuren osan jääpeitteestä. Saarien kasveista runsaslajisimpia ovat sammalet ja jäkälät. Jäkäliä on noin 120 ja sammalia noin 50 lajia. Koppisiemenisiä on kaksi lajia ja maksasammalia noin 12. Sammalia esiintyy etenkin matalammilla kosteilla alueilla ja jäkälät hallitsevat korkeampia seutuja.[2]

Saarten suurimpia maaeläimiä ovat punkit. Punkit syövät hyppyhäntäisiä. Hämähäkkejä tai kotoperäisiä lentäviä hyönteisiä saarilla ei ole lainkaan. Saarilla tavattavat lajit ovat kehittyneet selviämään jäätymisestä ja kuivumisesta. Jäätiköiden sulamisvesistä muodostuneiden makean veden ympäristöjen lajeja ovat vesisammalet ja syanobakteerit. Boeckella poppei on eläinplanktoni ja suurin kasvinsyöjä on katkarapu Branchinecta gainii.[2]

Saarilla pesiviä lintulajeja on 16 ja niistä 4 on pingviinejä. Pingviinilajeja ovat jääpingviini, myssypingviini, valkokulmapingviini ja kultatöyhtöpingviini. Kesäisin saarilla lisääntyvät etelänmerinorsut ja talven lopulla ympäröivällä merijäällä lisääntyy weddellinhylkeitä. Kesäisin saarille kokoontuu tuhansia kergueleninmerikarhuja Alueella tavataan myös krillihylkeitä, merileopardeja.[2]

Signy Station.

Saaret löysivät George Powell ja Nathaniel Palmer hylkeenpyyntialuksilla Dove ja James Monroe 6. joulukuuta 1821. Powell vatlasi saaret Ison-Britannian nimissä ja nimesi Coronation Islandin Yrjö IV:n kruunajaisten (engl. coronation) mukaan. Saariston nyykisen nimen antoi James Weddell, joka vieraili saarilla vuonna 1823.[2] On arveltu, että hän nimesi saaret Skotlannissa samalla leveyspiireillä, mutta pohjoista leveyttä eteläisen sijaan sijaitsevien Orkneysaarien mukaan.[3]

Saaristo ei sittemmin juuri kiinnostanut esimerkiksi hylkeenpyytäkjiä ja niillä vierailtiin vain harvoin. William Speirs Brucen johtama Scotialla purjehtinut Skotlannin naparetkikunta vieraili saarilla vuonna 1903 ja perusti sääaseman Laurie islandille. Vuonna 1908 Eteläisistä Orkneysaarista tehtiin osa Falklandinsaarten kruununsiirtomaata. Saaria on vaatinut itselleen myös Argentiina, mutta vuodesta 1959 niitä on hallittu Antarktiksen sopimuksen mukaan.[2]

Tønsberg Hvalfangeri perusti 1920-luvun alussa pienen valaanpyyntiaseman Signy Islandille, joka oli saariston ainut hyvä ankkuripaikka. Aseman toiminta loppui, kun valaita alettiin käsitellä asemien sijaan tehdaslaivoilla. Falkland Islands Dependencies Survey eli FIDS perusti tutkimusaseman entiselle valaanpyyntiasemalle vuonna 1947. FIDS on edelleen toimiva British Antarctic Survey. Argentiina on käyttänyt entistä sääasemaa Laurie Islandilla vuodesta 1904.[2]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Eteläiset Orkneysaaret Wikimedia Commonsissa