Etelä-Somero

Hallintopitäjäjaossa Someron kirkkopitäjän pohjoisosa kuului ensin Loimon, myöhemmin Portaan hallintopitäjään. Kun muodollisesti vuonna 1694 mutta käytännössä vasta 1777 Portaan hallintopitäjä jakautui Someron ja Tammelan nimismiespitäjiin, vastasi Someron kirkkopitäjän pohjoisosa Someron nimismiespitäjää.[15]

Someron kirkkopitäjän eteläosa kuului ensin Muurlan läänin hallintopitäjään ja myöhemmin vuodesta 1675 Kiskon ja Kiikalan nimismiespitäjään. Vuodesta 1700 alkaen silloin Pertteliin kuuluneeseen Kuusjokeen rajautuvat Häntälä ja sen lähikylät (nykyinen Lounais-Somero) kuuluivat Uskelan nimismiespiiriin ja Salon ja Halikon käräjäkuntaan ja Kiikalaan rajautuneet Terttilä ja Kaskisto lähikylineen Kiskon - Kiikalan nimimismiespiiriin ja käräjäkuntaan.[15] Ylemmällä hallinnollisella tasolla Etelä-Someron kylät jäivät maallisen hallinnon osalta vastaavasti kuulumaan ensin Turun linnalääniin ja myöhemmin Turun ja Porin lääniin.

Vasta vuonna 1870 toisaalta maallista hallintoa edustavien läänien, nimismiespitäjien ja käräjäkuntien ja toisaalta kirkollista hallintoa edustavien seurakuntien rajat koko Suomessa yhtenäistettiin, ja Etelä-Someron kylät siirrettiin myös maallisessa hallinnossa osaksi Hämeen lääniä, johon ensin Hämeen linnalääniin ja sitten Uudenmaan ja Hämeen lääniin kuulunut muu osa Somerosta oli kuulunut jo aiemmin.[15]

Nykyaikaisissa yhteyksissä nimeä Etelä-Somero on käytetty Someron Terttilän kyläkeskuksen vaikutusalueesta tai sittemmin postinumeroalueesta. Se kattaa karkeasti ainakin Someron Terttilän ja Lautelan kylät ja ehkä Someron Uuden-Kaskiston kulmakunnan. Läntisintä osaa paikallishistoriallisesti määritellystä Etelä-Somerosta nimitetään nykyään usein Lounais-Someroksi[7]. Alueen itäisin osa, Kaskiston, Suojoen ja Mäyrämäen kylistä muodostunut Kaskiston kyläkeskuksen vaikutusalue taas on vuosina 1927-1977 ollut osa Somerniemen kuntaa.

Muita aluejakoja Someron kirkkopitäjän sisällä ovat olleet jako emäpitäjään (Someron emäseurakunta) ja kappeliin (Somerniemen kappeliseurakunta). 1600-luvun lopulla muodostuneeseen kappeliseurakuntaan luettiin vain Hämeen läänin puoleisia kyliä, vaikka myös kappelia lähinnä olleista Kaskistosta, Suojoelta ja Mäyrämäestä käytiin kirkossa Somerniemellä.[16][17] Kun Somerniemen seurakunta itsenäistyi 1900-luvun alussa, liitettiin myös nämä kylät Somerniemeen, mutta papiston palkkaukseen liittyvien järjestelyjen takia viiveellä, Mäyrämäki vuonna 1924 ja Kaskisto ja Suojoki 1927 lukuun ottamatta Someron yhteyteen jäänyttä Uuden-Kaskiston kulmakuntaa.[18]

Kun Somerniemi vuonna 1977 liittyi Someroon, lakkasi Somerniemen kunta olemasta. Seurakunnat muodostivat aluksi seurakuntayhtymän[19], ja vuodesta 2007 Somerniemi on uudelleen ollut Someron kappeliseurakunta[20]. Lisäksi on muita nimeä Somerniemi käyttäviä järjestöjä, yrityksiä ja yhteisöjä, kuten kotiseutuyhdistys Somerniemi-seura[21], Somerniemen VPK[22], urheiluseura Somerniemen veikot[23] ja muita yhdistyksiä[21]. Näin Somerniemi nimenä on edelleen jatkuvasti käytössä.

Somerniemen vanhempi rinnakkaisnimi oli Ylistaro sen sijaitessa Someron halki kulkevan Paimionjoen eli Someronjoen järvireitin latvoilla. Vastaavasti Someron kirkon alapuolisen jokiosuuden varren kylistä muodostuvaa aluetta sanottiin Alastaroksi. Vastaavat nimitykset olivat käytössä myös esimerkiksi Loimaalla, missä Alastaro sittemmin tuli myös itsenäistyneen kunnan nimeksi.[24] Somerolla näitä aikalaisten aikoinaan käyttämiä nimiä ei enää käytetä.