Etelä-Pohjalainen Osakunta

Vaikka nykyiset pohjalaiset osakunnat on perustettu vasta 1900-luvun alkupuolella, pohjalaisten osakuntien historian katostaan ulottuvan aina vuoteen 1643 Turun Akatemian aikoihin. Tällöin perustettiin yhteispohjalainen Pohjalainen Osakunta (Natio Ostrobotniensis). Osakunnan inspehtorina ja kuraattorina toimi muun muassa Henrik Gabriel Porthan, jonka kunniaksi vietetään edelleen vuosittaista yhteispohjalaista Porthan-juhlaa.

Turun Akatemian palon jälkeen vuonna 1828 pohjalaisosakunta muutti Helsinkiin. Osakunnan sisäisten riitaisuuksien takia se jakautui vuonna 1907 kahtia ja vuotta myöhemmin vielä uudestaan. Nykyisin saman katon alla toimivat tiiviissä yhteistyössä kolme pohjalaista osakuntaa, Etelä-Pohjalainen ja Pohjois-Pohjalainen Osakunta sekä Vasa Nation.

Ostrobotnia-talon valmistuttua vuonna 1912 rakennuksen katutasolta on vuokrattu tiloja mm. ravintoloille, mistä osakunnat ovat saaneet taloudellista voittoa.

Vuonna 1914 Ostrobotnian tiloissa pidettiin jääkäriliikkeen perustanut kokous[1], johon osallistui aktiiveja useista osakunnista. Nykyisin kyseisen huoneen nimi onkin Jääkärihuone.

Etelä-Pohjalaisen Osakunnan perinteisiä juhlia ovat erilaiset pöytäjuhlat, maaliskuussa pidettävä vuosijuhla, syksyllä pidettävä sadonkorjuujuhla parttenkoliaaset, vuoden alun virkailijavaihtokaronkka, nuorsenioripäivälliset, stipendiaattipäivälliset, kevään hiirenkorvajuhla, itsenäisyyspäivän juhla, joulupäivälliset sekä yhteispohjalainen Porthan-juhla. Näissä juhlissa osakuntalaiset perinteisesti laulavat paljon.

Osakunnan tunnuksista näkyvin ja arvokkain on osakunnan lippu. Lippua käytetään yleensä osakunnan ja yliopiston virallisissa tilaisuuksissa sekä kunnianosoituksissa, ja siihen suhtaudutaan yhtä kunnioittavasti kuin muihinkin virallisiin lippuihin. Etelä-Pohjalaisen Osakunnan lipussa on valkoinen pohjaväri. Keskellä on Pohjanmaan vanhan maakunnan historiallinen vaakuna, jota ympäröivät tähkäseppele, kauran korret ja tähkät. Keskustakuvion molemmin puolin kulkevat kultaiset aaltoviivat, ja lipun kärkikoristeena on kirves.

Etelä-Pohjalaisen Osakunnan osakuntanauha on väriltään vaaleansini-valko-vaaleansininen. Osakuntanauhaa käytetään osakuntien juhlissa ja muissa akateemisissa juhlatilaisuuksissa.

Osakunnassa aktiivisesti toimiville jäsenille voidaan myöntää osakunnan kunnia-, ansio- tai harrastusmerkki.

EPO järjestää jäsenilleen toimintaa raskaan opiskeluelämän vastapainoksi. Useimmiten tapahtumat järjestetään Ostrobotnia-talolla. Tapahtumien järjestäminen perustuu suurelta osien vapaaehtoisten virkailijoiden tekemään työhön.

Osakuntatalo Ostrobotnia Helsingin Töölössä.

Etelä-Pohjalaisessa Osakunnassa toimii aktiivinen käsityökerho, Kapaloseura.

Osakunnalla on myös muiden pohjalaisosakuntien kanssa useita yleispohjalaisia kerhoja:

• Pohjalaisten tanssikerho
• ÖÖK
• Pohjalaisten Osakuntien Laulajat
• Pohjan Pojat
• Äärihäjyt

Lisäksi osakunnalla on 4 valiokuntaa. Ne tukevat osakunnan perustoimintoja:

• Yleis- ja talousvaliokunta – osakunnan talouden ja juoksevien asioiden hoito
• Ohjelmavaliokunta – opiskelijaelämään kuuluvien rientojen järjestäminen
• Kulttuurivaliokunta – kulttuuriharrastuksien järjestäminen
• Liikuntavaliokunta – liikuntaharrastuksien järjestäminen

• Arthur Hjelt 1908–1912
• Juho H. Vennola 1912–1919
• Lauri Ingman 1919–1930
• Juho A. Hollo 1930–1933
• Kaarle Sanfrid Laurila 1933–1935
• Arno R. Cederberg 1935–1948
• Yrjö J. Alanen 1948–1958
• Armas Luukko 1958–1964
• Paavo Yli-Vakkuri 1964–1970
• Jussi Aro 1970–1976
• Kalevi Rikkinen 1976–1985
• Simo Knuuttila 1985–1994
• Liisa Keltikangas-Järvinen 1994–2006
• Jorma Keski-Oja 2006–2015
• Tomi Taira 2015–

• Etelä-Pohjalaisen Osakunnan kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)
• Pohjalaisen Valtuuskunnan kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)