Etelä-Kasai
Etelä-Kasai oli Kongon demokraattiseen tasavaltaan kuuluva alue, joka julistautui itsenäiseksi 1960 naapurimaakunta Katangan tavoin.
Etelä-Kasain kaivosvaltio État minier du Sud-Kasaï |
|||
---|---|---|---|
1960–1961 |
|||
|
|||
|
|||
|
|||
Valtiomuoto | heimopohjainen monarkia | ||
Mulopwe (kuningas) | Albert I Kalonji Ditunga | ||
Pääkaupunki | Mbuji-Mayi | ||
Historia | |||
– Kongon itsenäisyys | 30. kesäkuuta 1960 | ||
– Eroaminen Kongosta | 8. elokuuta 1960 | ||
– Monarkia perustettu | 12. huhtikuuta 1961 | ||
– uudelleenyhdistyminen | 30. joulukuuta 1961 | ||
Edeltäjä(t) | Belgian Kongo | ||
Seuraaja(t) | Kongon tasavalta (Léopoldville) |
Muutamaa viikkoa ennen Kongon itsenäistymistä 30. kesäkuuta 1960[1] paikalliset julistivat rikkaan kaivosalueen itsenäiseksi. Elokuun 8. päivä luba-kansan heimopäällikkö Albert Kalonji julisti perustetuksi Etelä-Kasain kaivosvaltion[2] (État minier du Sud-Kasaï) pääkaupunkinaan Bakwanga. Kalonji antoi itselleen arvonimen muluba-kansan korkein päällikkö ja sen kohtaloon liittyneiden heimojen haastamaton suojelija (Chef Suprême du Peuple Muluba et Protecteur Incontesté des Tribus Associées à son sort).
Vuoden 1961 huhtikuussa kokoontui merkkihenkilöiden kokous, joka kruunasi Kalonjin isän perinteisellä kuningastittelillä Mulopwe. Uusi kuningas luopui sitten kruunusta ja luovutti sen pojalleen, josta tuli Albert I.
Nelikuukautisten veristen taisteluiden jälkeen Kongon armeija valloitti alueen ja pidätti Kalonjin 30. joulukuuta 1961. Hän kuitenkin pääsi pakenemaan ja johti hallitustaan lokakuuhun 1962.
Mobutu Sese Sekon aikana Etelä-Kasai jaettiin Itä-Kasain ja Länsi-Kasain maakuntiin (nyk. jaettu edelleen Kasaihin ja Luluaan) itsenäisyyspyrkimysten heikentämiseksi.