Valtiojohtoisuus

Valtiojohtoisuus, etatismi tai statismi kuvaa yhteiskunnallista tai poliittista järjestelmää, jossa valtion väliintulolla on iso rooli. Se kuvaa myös mitä tahansa valtiota, jonka politiikkaan kuuluu suunnitelmatalous eli taloudellinen suunnittelu tai ohjailu.

Sosialismi ja kommunismi luokitellaan usein valtiojohtoisiksi, vaikka muun muassa marxisti-leniniläiset uskovatkin, että kommunistisen vallankumouksen päätteeksi valtiosta voitaisiin luopua kokonaan. Jo tosin venäläinen anarkisti ja Karl Marxin kilpailija Mihail Bakunin kirjoitti kirjan Gosudarstvennost i anarhia (engl. Statism and Anarchy), jossa hän syytti bolševikkien aateisää Karl Marxia saksalaisen etatismin edustajaksi. Valtiojohtoinen malli oli käytössä erityisesti fasismissa ja kansallissosialismissa.

Englannin kielestä lainattu termi statismi tarkoittaa samaa. Sitä käytetään useimmiten poleemisesti tai provosoivasti valtiollisen väliintulon vastustajien puolelta. Usein statismisyytteeseen liittyy väite, että yksilön oikeuksia rikotaan "yhteisen hyvän" nimissä.

Erään näkemyksen mukaan valtiojohtoisuudessa syntyy yhteisö, joka pakottaa yhteistyöhön eikä ole vapaaehtoinen.

Valtiojohtoisuuden kannattajia löytyy niin oikeistosta kuin vasemmistostakin.

Statismin täydellinen vastakohta on anarkismi, mutta myös yksilökeskeisyyttä painottavat libertaarit ja liberaalit vastustavat valtion puuttumista ihmisen elämään, ainakaan ilman painavia perusteita.