Esztergom
Esztergom [ˈɛstɛrgom] (saks. Gran, slovakiksi Ostrihom, kroatiaksi Ostrogon, lat. Strigonium) on kaupunki Pohjois-Unkarissa Komárom-Esztergomin läänissä. Kaupunki sijaitsee Tonavan varrella, joka muodostaa Esztergomin kohdalla valtionrajan Slovakian kanssa. Joen toisella puolella sijaitsee sisarkaupunki Štúrovo (unk. Párkány). Esztergomissa oli vuonna 2009 yhteensä 30 928 asukasta ja kaupungin pinta-ala on 100,35 neliökilometriä.[1]
Esztergom | |
---|---|
lippu |
vaakuna |
Esztergom |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Unkari |
Alue | Közép-Dunántúl |
Lääni | Komárom-Esztergom |
Seutukunta | Esztergom |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 100,35 km² |
Väkiluku (2009) | 30 928 |
– Väestötiheys | 308,2 as./km² |
Aikavyöhyke | UTC+1 |
– Kesäaika | UTC+2 |
Historia
Esztergom on eräs Unkarin vanhimmista kaupungeista. Ensimmäiset tunnetut asukkaat olivat kelttejä. Rooman vallan aikaan kaupungin paikalla oli linnoitettu siirtokunta Salvio Mansio. Kansainvaellusten jälkeen noin vuonna 500 Esztergomiin asettui asumaan slaaveja, jotka antoivat paikalle nimen Strěgom, joka on peräisin valvomista tarkoittavasta sanasta, sillä paikka ”valvoi” tärkeää Tonavan ylikulkupaikkaa.
Unkarilaiset saapuivat alueelle 900-luvun alussa, ja Esztergomista tuli vuosisadan lopussa suuriruhtinas Gézan hallintopaikka. Vuonna 1000 Tapani I kruunattiin Esztergomissa kuninkaaksi. Samana vuonna perustettiin Esztergomin arkkihiippakunta, joka oli kirkon keskusalue Unkarin kuningaskunnan aikana; Esztergomin arkkipiispalla oli arvonimi Unkarin priimas.
Vuosina 1543–1683 Esztergom oli osa osmanien valtakuntaa, jolloin arkkipiispakunnan keskuspaikkana toimi Trnava. Kun Unkari sai Esztergomin takaisin haltuunsa, oli kaupunki tuhoutunut, ja se piti asuttaa uudestaan. Vuonna 1708 Esztergom julistettiin kuninkaalliseksi vapaakaupungiksi.
Toisessa maailmansodassa saksalaiset joukot räjäyttivät Tonavan yli vievän sillan, eikä sitä voitu käyttää vuoteen 2001 asti. Slovakian puolella sijaitsevan Štúrovon ja Unkarin Esztergomin välillä liikennöi siihen asti lauttoja. Vuosina 2000–2001 silta rakennettiin uudelleen, ja se toimii nykyään alueellisena rajanylityspaikkana. Se on yksi kolmesta Tonavan yli vievästä sillasta matkalla Budapestista Itävaltaan.
Kaupungissa sijaitsee tärkeä arkisto ja museo, jossa on historiallisia asiakirjoja ja kuvia Unkarin kuningaskunnan ajoilta, erityisesti nykyisen Slovakian alueelta. Kaupungin maamerkki on 1820 valmistunut klassinen basilika, Euroopan kolmanneksi suurin kirkkorakennus, joka näkyy mäeltään kauas lähiympäristöön.
Ystävyyskaupungit
- Bamberg (Saksa) vuodesta 1992
- Cambrai (Ranska) vuodesta 1992
- Canterbury (Englanti) vuodesta 2004
- Ehingen (Saksa) vuodesta 1992
- Espoo (Suomi) vuodesta 1974
- Gniezno (Puola) vuodesta 1994
- Maintal (Saksa) vuodesta 1993
- Mariazell (Itävalta) vuodesta 2002
- Štúrovo (Slovakia) vuodesta 1991
Lähde:[2]
Lähteet
- A MAGYAR KÖZTÁRSASÁG HELYSÉGNÉVTÁRA, 2009 – Központi Statisztikai Hivatal Unkarin tilastokeskus. Viitattu 16. maaliskuuta 2010. [vanhentunut linkki]
- Testvérvárosok Esztergom. Viitattu 13.12.2021. (unkariksi)
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Esztergom Wikimedia Commonsissa
- Kaupungin kotisivu
- Esztergomin kaivaukset, Helsingin Sanomat, 23.01.1938, nro 21, s. 29, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot