Estlink

Estlink on kahden merikaapelin muodostama sähkönsiirtoyhteys, joka yhdistää Suomen ja Viron sähköverkot toisiinsa. Yhteyden ensimmäinen kaapeli, Estlink 1 otettiin käyttöön vuoden 2006 lopulla ja toinen[1], Estlink 2, vuoden 2013 lopulla[2]. Kahden merikaapelin yhteenlaskettu siirtokapasiteetti on noin 1 000 megawattia. Kahden siirtoyhteyden rinnalle on suunnitteilla myös uusi kolmas yhteys.

Estlinkin linjaus

Estlink 1 on Nordic Energy Link -yhtiön rakennuttama 106 kilometriä pitkä sähkönsiirtokaapeli, josta 74 kilometriä kulkee Suomenlahden alitse.[1] Kaapeliyhteys vihittiin käyttöön 4. joulukuuta 2006. Kaapelin siirtokapasiteetti on 350 MW[3], vuositasolla kaapelia pitkin voidaan siirtää kaksi terawattituntia sähköenergiaa. Kaapelissa on 150 kilovoltin tasajännite, joka muutetaan Espoon siirtoasemalla 400 kV ja Harkun siirtoasemalla 330 kV vaihtojännitteeksi.[3] Merikaapelin ja sen vaatimat muuntamot toteutti ABB.[3] Estlink maksoi noin 110 miljoonaa euroa, josta Nordic Energy Link vastasi omalla pääomallaan viidesosasta. Pohjoismaiden investointipankki on lainannut hankkeeseen 53 miljoonaa euroa ja SEB Eesti Ühispank 31 miljoonaa euroa.lähde?

Kaapeli siirtyi suomalaisen Fingridin ja virolaisen Eleringin yhteisomistukseen vuonna 2013, kun yhtiöt ostivat kaapelin AS Nordic Energy Linkiltä 77,6 miljoonalla eurolla.[1]

Estlink 2 on Fingridin ja Eleringin yhdessä omistama sähkönsiirtokaapeli Viron Püssistä Porvoon Anttilaan. Yhteyden siirtokapasiteetti on 650 megawattia. Yhteyden pituus on 170 kilometriä, josta 145 kilometriä on merikaapelia. Kaapeli otettiin virallisesti käyttöön 7. helmikuuta 2014, joskin kaapeli oli sähkömarkkinoiden käytössä jo koekäyttöjaksolla eli 6. joulukuuta 2013 alkaen. Hankkeen budjetti oli 320 miljoonaa euroa, josta EU-tukea oli 100 miljoonaa euroa.[2]

Estlink 3 -yhteydestä alettiin käydä keskustelua 2020-luvun vaihteessa. Fingridin verkkovisiossa uusi siirtoyhteys nähtiin kansantaloudellisesti hyödyllisenä vuoden 2035 tilanteessa, joskin epävarmuustekijöitä olivat yksittäisten suurten hankkeiden, kuten Viroon suunniteltujen merituulipuistojen, vaikutus Viron suhteellisen pieneen markkina-alueeseen ja Baltian ja Venäjän sekä Baltian ja Puolan välisen sähkökaupan tulevaisuudennäkymät.[4]

Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022 nosti uusien rajasiirtohankkeiden prioriteettia. Viron pääministeri Kaja Kallas toivoi maaliskuussa 2022, että kolmannen siirtoyhteyden suhteen edettäisiin nopeasti, jotta se saataisiin käyttöön viimeistään vuonna 2030.[5] Fingrid otti hankkeen investointiohjelmaansa neljännen Ruotsin yhteyden ohella. Yhtiön Suomen strategisen verkkosuunnittelun johtaja Mikko Heikkilä totesi toukokuussa 2022, että molempien yhteyksien suuruusluokka oli alustavassa suunnittelussa 700–1000 megawattia.[6]

Muut samankaltaiset hankkeet

Lähteet
  1. Fingrid ja Elering Estlink 1 -sähkökaapelin uusiksi omistajiksi fingrid.fi. 27.11.2013. Fingrid. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 20.10.2014.
  2. EstLink 2 - toinen tasasähköyhteys Suomen ja Viron välillä fingrid.fi. Fingrid. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 20.10.2014, 10.10.2015.
  3. Estlink abb.com. ABB. Arkistoitu 7.1.2018. Viitattu 20.10.2014. (englanniksi)
  4. Fingrid Verkkovisio 1/2021 (PDF) (s. 36) fingrid.fi. Fingrid Oyj. Viitattu 28.5.2022.
  5. Kallas in a meeting with the Prime Minister of Finland: we must adapt to the changed security situation together valitsus.ee. 7.3.2022. Tallinna: Viron hallitus. Viitattu 28.5.2022. (englanniksi)
  6. Mikko Heikkilä Twitterissä Twitter. 4.5.2022. ”Uudet yhteydet Pohjois-Ruotsiin ja Viroon suunnitteilla 2030-luvun alkuun. Aurora line 2 ja Estlink 3. Yhteyksien siirtokyky tarkentuu suunnittelun edetessä, alustava suuruusluokka 700-1000 MW” Viitattu 28.5.2022.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.