Essungan kunta

Essungan kunta (ruots. Essunga kommun) on Länsi-Götanmaan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Länsi-Götanmaahan. Kunnan keskustaajama on Nossebro.[3]

Essungan kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio  Ruotsi
Lääni Länsi-Götanmaan lääni
Maakunta Länsi-Götanmaa
Keskustaajama Nossebro
Kuntakoodi 1445
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 234,58 km²
Väkiluku (31.12.2020)  ([2]) 5 687
 – Väestötiheys 24,2 as./km²









Essungan kunnan alueella sijainneet pitäjät.
Nossebron keskustaa.
Nossebron kirkko.
Främmestadin kirkko.

Kunnan maapinta-ala on 234,58 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 5 687 henkeä (31.12.2020).[2]

Vuonna 2007 kunnassa oli 112,86 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 47,9 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin Essungan maalaiskunta yhdistämällä aiemmat maalaiskunnat Barne-Åsaka, Bäreberg, Essunga, Främmestad, Fåglum, Kyrkås, Lekåsa ja Malma. Vuonna 1971 Essungan maalaiskunta muutettiin Essungan kunnaksi. Vuonna 1974 se liitettiin Varan kuntaan, mutta erotettiin takaisin omaksi kunnakseen jo vuonna 1983. Tuolloin uusi Essungan kunta sai samat rajat lukuun ottamatta Tumlebergin yhdyskuntaa, joka kuuluu nykyään kokonaan Varan kuntaan. Ennen vuotta 1974 kuntaraja kulki Tumlebergin poikki.

Kunnan keskustaajama Nossebro oli taajaväkinen yhdyskunta 1918–1963.

Väestönkehitys
Essungan kunnan väestönkehitys 1950–2010
Vuosi Asukkaita
1950
  
 6 644
1955
  
 6 623
1960
  
 6 321
1965
  
 6 054
1970
  
 5 784
1975
  
 5 710
1980
  
 6 061
1985
  
 5 850
1990
  
 6 029
1995
  
 6 005
2000
  
 5 835
2005
  
 5 717
2010
  
 5 564
2015
  
 5 590
2020
  
 5 687
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[6]		  %
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 437 7,8
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 87 1,6
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 321 5,7
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 4 745 84,9

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 84 Suomessa syntynyttä,[7] mikä vastasi 1,5 prosenttia kunnan väestöstä. Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 4,2 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 82 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 1,4 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 174 825 kruunua.[9] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 91 000 kruunua.[10]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[11]

  • 0–17-vuotiaat: 19,8 %
  • 18–64-vuotiaat: 58,0 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 22,2 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[12][13] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)		 Työlliset
(%)
  alkutuotanto 8,0 6,1
  jalostus 36,8 33,1
  palvelut 53,2 59,2
  tuntematon 2,0 1,5
  Työpaikkoja ja työllisiä 2 019 2 650
  työpaikkaomavaraisuus 76,2

Taajamat

Kunnassa on 3 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 45,5 prosenttia.[14] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 3 032 asukasta.[14] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[15]

#TaajamaVäkiluku
(31.12.2010)
1Nossebro1 846
2Främmestad393
3Jonslund293

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[16]

  • Bragnum
  • Essunga
  • Essunga kyrkby
  • Fåglum

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[17]

  • Bäreberg
  • Bärebergs kyrkby
  • Lekåsa

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Essungan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien. Vuosina 1973–1979 luvut ovat nollia, koska tuolloin Essunga oli vielä osa Varan kuntaa.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[18]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 0 0 0 11 11 9 11 10 11 7 10 10 11 13 {{{m2022}}}
  Keskustapuolue 0 0 0 13 13 14 12 11 10 10 9 6 4 4 {{{c2022}}}
  Liberaalit 0 0 0 3 5 5 4 3 2 3 2 1 1 1 {{{fp2022}}}
  Kristillisdemokraatit 0 0 0 1 1 1 3 2 4 4 3 2 2 1 {{{kd2022}}}
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 0 0 1 0 1 2 1 1 1 1 1 {{{mp2022}}}
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 0 0 0 10 11 11 10 12 11 9 9 9 9 7 {{{s2022}}}
  Vasemmistopuolue 0 0 0 1 0 0 1 2 1 1 1 1 1 1 {{{v2022}}}
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 2 3 {{{sd2022}}}
  Muut 0 0 0 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 {{{övr2022}}}
  Yhteensä[19] 0 0 0 41 41 41 41 41 41 35 35 31 31 31 Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”.

Piirit
Kartta Essungan kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

  • Barne-Åsakan piiri
  • Bärebergin piiri
  • Essungan piiri
  • Främmestadin piiri
  • Fåglumin piiri
  • Kyrkåsin piiri (Länsi-Götanmaa)
  • Lekåsan piiri
  • Malman piiri

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[20]

  • Fridhem*
  • Främmestad-Bäreberg
  • Essunga
  • Lekåsa-Barne Åsaka

Asteriskilla (*) merkitty Fridhemin seurakunta kuuluu osittain Essungan kuntaan ja osittain Grästorpin kuntaan.

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[21] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Barne-Åsaka (Åsaka)
  • Bäreberg
  • Essunga
  • Främmestad
  • Fåglum
  • Kyrkås (Sandbäck)
  • Lekåsa
  • Malma

Kirkot
  • Barne-Åsakan kirkko
    Barne-Åsakan kirkko
  • Bärebergin kirkko
    Bärebergin kirkko
  • Essungan kirkko
    Essungan kirkko
  • Främmestadin kirkko
    Främmestadin kirkko
  • Fåglumin kirkko
    Fåglumin kirkko
  • Kyrkåsin kirkko
    Kyrkåsin kirkko
  • Lekåsan kirkko
    Lekåsan kirkko
  • Nossebron kirkko
    Nossebron kirkko

Lähteet
  1. Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2020 Statistiska centralbyrån. Viitattu 17.12.2021. (ruotsiksi)
  3. Nossebro Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Viitattu 5.7.2016.
  4. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  7. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  8. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  9. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  10. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  12. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  13. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  15. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  17. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  18. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 17.12.2021. (ruotsiksi)
  19. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  20. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  21. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

    Aiheesta muualla
    Länsi-Götanmaan läänin kunnat
    Alen kunta • Alingsåsin kunta • Bengtsforsin kunta • Bollebygdin kunta • Boråsin kunta • Dals-Edin kunta • Essungan kunta • Falköpingin kunta • Färgelandan kunta • Grästorpin kunta • Gullspångin kunta • Göteborgin kunta • Götenen kunta • Herrljungan kunta • Hjon kunta • Härrydan kunta • Karlsborgin kunta • Kungälvin kunta • Lerumin kunta • Lidköpingin kunta • Lilla Edetin kunta • Lysekilin kunta • Mariestadin kunta • Markin kunta • Mellerudin kunta • Munkedalin kunta • Mölndalin kunta • Orustin kunta • Partillen kunta • Skaran kunta • Skövden kunta • Sotenäsin kunta • Stenungsundin kunta • Strömstadin kunta • Svenljungan kunta • Tanumin kunta • Tibron kunta • Tidaholmin kunta • Tjörnin kunta • Tranemon kunta • Trollhättanin kunta • Törebodan kunta • Uddevallan kunta • Ulricehamnin kunta • Varan kunta • Vårgårdan kunta • Vänersborgin kunta • Åmålin kunta • Öckerön kunta
    Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.