Espoonlahti (lahti)

Espoonlahti on Suomenlahdesta sisämaahan työntyvä pitkä kaakkois-luoteissuuntainen merenlahti Espoon ja Kirkkonummen eteläosien välillä.

Espoonlahtea Porkkalaan päin katsottuna. Kuvan keskellä Haluudden.

Lahden Espoon puoleisella rannalla ovat Espoon kaupunginosat Soukka, Espoonlahti, Saunalahti ja Kurttila. Kirkkonummen puolella ovat Sarvvik, Sundsberg, Masala ja Luoma.[1]

Espoonlahti jakautuu sen pohjukassa sijaitseviin Luomanlahteen ja leveään Luomanselkään, Saunalahden kohdalla oleviin Kallahdensalmeen ja Saunalahden ja Sarvvikin välissä olevaan Saunalahdensalmeen. Uloimpana se jakaantuu Sarvvikeniin ja Kivenlahteen, Kivenlahden lähiön edustalla. Saunalahdensalmen yli johtavat Länsiväylän moottoritie­silta sekä sen vieressä oleva vuonna 1937 valmistunut Muulon silta.[2]

Espoonlahden pituus sen perukasta vesialueen suulla olevalle Småholmarnan saarelle on kuutisen kilometriä, ja leveys parhaimmillaan noin 700–900 metriä, ja kapeimmillaan, mainituissa salmissa, noin 150 metriä. Espoonlahden perukka on kuitenkin kapeimmillaan 800–900 metrin levyinen.

Merkittävimmät Espoonlahteen laskevat joet ovat Mankinjoki ja Espoonjoki. Molemmat laskevat Espoonlahden pohjoisimpaan osaan eli Luomanlahteen.[1] Mankinjoki alkaa Loojärvestä Kirkkonummen puolelta ja siihen laskee Kauklahden pohjoispuolella Gumbölenjoki, joka saa vetensä Nuuksion Pitkäjärvestä. Espoonjoen alkulähteitä ovat Bodominjärvi ja Espoon Pitkäjärvi.

Espoonlahden pohjukassa sijaitsee pieni, noin 25 hehtaarin laajuinen Espoonlahden luonnonsuojelualue, jossa on merenrantaruovikkoa, niittyjä ja lehtoja. Alue tunnetaan myös nimellä Fiskarinmäki.[3]

Vuosina 1944-1956 Porkkalan vuokra-alueen itäraja kulki Espoonlahdella.[4]

Espoonlahden merialueen pinta-ala on noin 19 neliökilometriä, ja se ulottuu Lilla Herrön eteläpuolelle. Merialueeseen kuuluu muun muassa Morsfjärden, Svartholmen ja Björkö.[5]