Esperi Care

Esperi Care syntyi vuonna 2001, kun Suomen Punainen Risti yhtiöitti sairaankuljetuksen liiketoimintansa. Myöhemmin yhtiö laajensi toimintaansa hoivapalveluihin.[6] SPR luopui Esperi Caren osake-enemmistöstä vuonna 2006 ja vajaan 10 prosentin vähemmistöomistuksesta vuonna 2010.[7]

Esperi Care on kasvanut ostamalla palvelutaloja ja muita hoiva-alan yrityksiä eri puolilta Suomea. Suurimpia yrityskauppoja olivat Saga Care Finland Oy:n osto Sunborn-konsernilta vuoden 2013 alussa. Kauppaan kuului kuusi yksikköä Helsingissä, Turussa ja Raumalla. Saga-talojen liikevaihto on yhteensä noin 18 miljoonaa euroa.[8]

Esperi Care on tehnyt vuodesta 2015 vuoden 2018 marraskuuhun yhteensä 47 yritysostoa.[9] Se teki vuonna 2018 kaikkiaan 15 yrityskauppaa ja seitsemän liiketoimintakauppaa.[10]

Brittiläinen pörssiyhtiö Intermediate Capital Group (ICG) maksoi vuonna 2016 Esperi Caresta noin 220 miljoonaa euroa, myyjänä oli suomalainen sijoitusyhtiö Capman. Sijoittajilla on yli 10 prosentin tuottotavoite. Yhtiö on tehnyt vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaan puolessatoista vuodessa tappiota yli 15 miljoonaa euroa, ja samaan aikaan yhtiön lainojen korkokulut ovat olleet 23 miljoonaa euroa.[11]

Vuoden 2017 tilinpäätöksessä yhtiö näki sote-uudistuksen parantavan sen liiketoimintamahdollisuuksia.[12]

Konserniyritys Esperi Care Holding Oy on perustettu vuonna 2016 ja tilikaudella 2018 sen liikevaihto oli 264 779 000 EUR ja tulos oli −11 144 000 EUR. Nettotulosprosentti oli −4,21%. Velkaa oli 274 miljoonaa euroa.[15]

Esperi Caren pääomistaja ICG on myöntänyt yritykselle suuria lainoja korkeilla, jopa 15 prosentin, korolla, mikä yritysostojen ohella on vaikuttanut siihen että tulos on ollut miinuksella eikä veroja ole tarvinnut maksaa.[16] Menettelyä kutsutaan verosuunnitteluksi konsernilainoituksessa.

Esperin reaali-investoinnit Suomeen vuonna 2020 olivat 5,2 miljoonaa euroa. Luku ei sisällä Esperin investointeja yritysostoihin. Lisäksi uusien yksiköiden rakennuttamisen kautta syntyi noin 29,5 miljoonan euron investoinnit vuonna 2020. Vuonna 2020 Esperin vero- ja yhteiskuntakädenjälki oli yhteensä 70,5 miljoonaa euroa. Tästä kokonaisuudesta 8,5 miljoonaa euroa oli yrityksen maksamia veroja eli tuloveroja, kiinteistöveroja, arvonlisäveroja sekä varainsiirtoveroja. Henkilöstön palkoista suoritetut ennakonpidätykset olivat 27,1 miljoonaa euroa. Muita palkanmaksuun liittyviä maksuja, kuten työnantajan työeläkemaksu, työnantajan työttömyysvakuutusmaksu, tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksu sekä työnantajan sairausvakuutusmaksu, kertyi 34,9 miljoonaa euroa. [17]

Valvira sulki tammikuussa 2019 Esperi Caren Ulrika-hoivakodin Kristiinankaupungissa lukuisien asiakasturvallisuuteen liittyneiden yhteydenottojen vuoksi.[21] Valvira kertoi tuolloin tutkivansa koko Esperi Caren toimintaa, koska ongelmia on tullut sen tietoon kymmenistä yrityksen yksiköistä.[22] Julkinen puinti vanhusten hoiva-alan ongelmista käynnistyi, kun lähihoitaja Tarja Parkatti otti oman työpaikkansa Ulrika-kodin tapahtumista yhteyttä ammattiliitto Superiin, yritettyään ensin turhaan saada niihin korjausta työyhteisön sisällä. Parkatti sai myöhemmin syyskuussa 2019 toiminnastaan ensimmäistä kertaa Suomessa jaetun Lääkitysturvallisuuden vaikuttaja -palkinnon.[23] Kristiinankaupungissa sulkemispäätöksen perusteluina oli muun muassa että hoitajat olivat uhanneet lakolla, lääkkeet olivat menneet sekaisin ja paikalle kutsuttiin ambulanssi; hoitohenkilökuntaa ei ollut riittävästi ja hoitajat eivät nähneet lääkärin päätöksiä. Haavanhoitoon ei ollut aikaa, suihkutuksia oli ollut vain kerran viikossa ja ruoat teki siivooja; asukaslistalle oli kirjattu henkilö, joka ei tosiasiassa ollut asunut yksikössä vuoteen. Vastuuhenkilöä yksikössä ei ollut tammikuun 2019 aikana, vaan sitä oli johdettu 200 kilometrin päästä. Asiakkaille oli puettu hygieniahaalarit, vaikka henkilökunnalla ei ollut tiedossa, onko siihen lääkärin määräystä. Aluehallintoviraston mukaan asiakkaiden itsemääräämisoikeus ei toteutunut.[24]

Kohun ohessa nousi yleistä keskustelua yksityisten palveluntuottajien hoivaliiketoiminnalla ansaituista voitoista. Esperin toimitusjohtaja ja osaomistaja Marja Aarnio-Isohanni ansaitsi vuonna 2016 yli 5,5 miljoonaa euroa veronalaista tuloa, josta suurin osa oli pääomatuloa.[25] Vuonna 2017 hänen tulonsa olivat noin puoli miljoonaa, ja pääomatulojen osuus oli pudonnut nollaan.[26] Esperi Caren pääomistaja ICG:llä on toimintaa veroparatiiseissa. Pääosa omistuksesta kulkee Luxemburgin kautta, jossa veroedut ovat huomattavat.[27] ICG pyörittää lähes 30 miljardin euron omistuksiaan kymmenien veroparatiisiyhtiöiden kautta.[12] Suomalaisten yritysten vastuullisuutta tarkkaileva Finnwatch raportoi Esperi Caren välttelevän veroja korkojärjestelyillä.[16] Yritys ei ole maksanut veroja Suomeen vuosina 2016 ja 2017. ICG on myöntänyt yritykselle suuria lainoja korkeilla, jopa 15 prosentin, korolla, mikä yritysostojen ohella on vaikuttanut siihen että tulos on ollut miinuksella eikä veroja ole tarvinnut maksaa. Tämä niin sanottu konsernilainoitus on yleistä pääomasijoittajien keskuudessa.[12] Vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaan yhtiön toimitusjohtajan, johtoryhmän ja hallitusten jäsenten palkat olivat yhteensä 2,2 miljoonaa euroa.[12]

Aarnio-Isohanni ilmoitti 29. tammikuuta jättävänsä tehtävänsä Esperin toimitusjohtajana. Hallituksen puheenjohtaja Harri-Pekka Kaukosen mukaan Aarnio-Isohanni jatkaa edelleen yrityksen omistajana.[28]

30. tammikuuta 2019 uutisoitiin, että Valtiokonttori selvittää, toimiiko Esperi Care tehdyn puitesopimuksen mukaisesti. Kyseessä on puitesopimus sota- ja sotilasinvalidien hoitopalveluista ja sotainvalidien, -veteraanien ja erityisryhmien kuntoutuspalveluista vuosille 2018–2022. Valtiokonttori on tehnyt Esperille kirjallisen selvityspyynnön ja ollut myös yhteydessä Valviraan, jotta asiakkaiden turvallisuus ja palvelun laatu voidaan varmistaa.[29]

Valvira on yhteistyössä aluehallintovirastojen kanssa saanut havaintoja, että Esperi Caren huomautuksiin ja ohjaukseen liittyneet korjaustoimet eivät tammikuuta 2019 edeltäneen kahden vuoden aikana ole olleet riittäviä, ja samoja ongelmia on tullut esiin muista toimintayksiköistä.[30]

Helmikuun 2019 alussa uutisoitiin, että Porin perusturva on keskeyttänyt ikäihmisten sijoittamisen Esperi Care Oy:n Ulvilan hoivakoteihin. Syyksi ilmoitettiin ensisijaisesti hoivakotien henkilöstötilanne, joka oli alittanut ostopalvelusopimuksen minimin.[31]

Esperi Care sulki 11. helmikuuta 2019 Helsingissä toimineen Esperi Yhteiselon täysi-ikäisille vammaisille tarkoitetun osaston kokonaan. Alle 18-vuotiaiden osasto jäi toimintaan. Kahdessa kaupungin tekemässä tarkastuskäynnissä havaittiin epäkohtia tiloissa, apuvälineissä, henkilömitoituksessa ja laadussa. Koulutettuja työntekijöitä ei ollut riittävästi huolehtimaan yksikön molemmista kerroksista.[32]

Esperi Caren porvoolaisesta hoivakoti Vuokosta oli tullut ilmoituksia Aviin jo keväällä 2017, ja selvitys julkaistiin huhtikuussa 2019. Avin mukaan selvitys kesti pitkään tilanteiden muuttumisen ja resurssipulan takia. Selvityksen mukaan asiakasturvallisuus oli vaarantunut muun muassa nostamiseen liittyvissä tilanteissa, vanhuksia oli istutettu ruokapöydässä kohtuuttoman pitkiä aikoja tai hoidettu vuoteeseen ilman perusteltua syytä. Toimintaedellytykset eivät täyttyneet henkilöstömitoituksen ja rakenteen osalta. Vastuuhenkilön mukaan kaltoinkohteluun olivat osallistuneet kaikki yksikön työntekijät.[19]

Maaliskuussa 2019 Sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä Soite teki omaisten ilmoituksen perusteella tarkastuskäynnin Esperi Caren Kokkolassa sijaitsevaan hoivakoti Fionaan. Tarkastus paljasti, että hoivakodissa oli liian vähän hoitajia.[33] Elokuussa 2019 tehty tarkastuskäynti ei osoittanut puutteita hoivakoti Fionassa. Avi ei silti vielä lopettanut yksikön valvontaa.[34]

Valvira antoi huhtikuussa 2019 Esperi Carelle valtakunnallisen määräyksen korjata epäkohdat ja puutteet kaikissa vanhustenhuollon yksiköissään. Valvontamääräys on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Yhtiön pitää korjata kaikki epäkohdat heinäkuun loppuun mennessä ja toimittaa tehdyistä toimenpiteistä selvitys Valviralle elokuun loppuun mennessä. Jos epäkohtia ei korjata aikataulussa, seuraava askel on uhkasakko tai jopa luvan peruuttaminen.[35][36]

Elokuun 2019 loppupuolella uutisoitiin, että Esperi Care lopettaa kokonaan kohun aloittaneen hoivakoti Ulrikan toiminnan Kristiinankaupungissa. Asukkaiden hoito siirtyy Kristiinankaupungin ylläpitämään Kristiinakotiin.[37]

Vuoden 2018 vuosikertomuksessan Esperi Care kertoo aikovansa lisätä panostuksia henkilöstön määrään ja osaamisen kehittämiseen ja katsoo sen vaikuttavan taloudelliseen tulokseen ja kassavirtaan ”olennaisesti” ja ”negatiivisesti” vuosina 2019 ja 2020. Yhtiön näkemyksen mukaan kohonneet kustannukset tullaan viemään asiakashintoihin.[10]