Naavatillandsia

Naavatillandsia[2] (Tillandsia usneoides) eli espanjansammal[3] on ananaskasvien heimoon ja tillandsioiden sukuun kuuluva kasvilaji. Sitä esiintyy eteläisessä Yhdysvalloissa, Karibialla, Väli-Amerikassa ja Etelä-Amerikassa. Kasvi on riippuva päällyskasvi, jolla ei ole lainkaan juuria.[4] Naavatillandsian suomenkielinen nimi ja tieteellinen lajinimi usneoides, joka tarkoittaa ”naavan kaltaista”, viittaavat kumpikin kasvin naavoja (Usnea) muistuttavaan ulkonäköön.[5] Nykyään sitä käytetään koristeena kukka-asetelmissa ja käsitöissä.

Naavatillandsia
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophyta
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Poales
Heimo: Ananaskasvit Bromeliaceae
Suku: Tillandsiat Tillandsia
Laji: usneoides
Kaksiosainen nimi

Tillandsia usneoides
(L.) L., 1762
Katso myös

  Naavatillandsia Wikispeciesissä
  Naavatillandsia Commonsissa

Kuvaus
Naavatillandsian kukka.

Naavatillandsia on riippuva juureton päällyskasvi. Kapeat varret kasvavat noin kolmimetrisiksi. Sekä varret että lehdet ovat tiheään karvoittuneita ja hopeanharmaita. Lehdet ovat kapeita, meheviä, usein kiertyneitä, 1,5–3 senttimetriä pitkiä ja 1–2 millimetriä leveitä. Kapea lehtilapa on sisäkierteinen ja teräväkärkinen.[6]

Kukat kasvavat yksittäin. Niitä ympäröivät puikeat 4–5 millimetriä pitkät suojuslehdet. Verholehdet ovat teräväkärkisen puikeita ja 6–7 millimetriä pitkiä. Teriö on harittava. Terälehdet ovat keltavihreitä, soikeita ja enimmillään noin yhden senttimetrin pituisia.[6] Hedelmä on 2,5 senttimetriä pitkä kypsänä kolmiliuskaisesti aukeava kota. Siemenillä on lenninhaivenet.[5][6]

Levinneisyys ja elinympäristö
Naavatillandsiaa lehdettömän suosypressin oksilla.

Naavatillandsia kasvaa laajalla alueella Amerikan mantereilla Yhdysvaltain eteläosista ja Meksikosta Väli-Amerikan kautta Etelä-Amerikkaan.[6] Etelä-Amerikassa sitä esiintyy suuressa osassa mannerta etelässä Argentiinaan asti.[5] Lisäksi sitä kasvaa luontaisena useilla Karibian saarilla.[6]

Naavatillandsia kasvaa päällyskasvina yleensä puiden päällä. Joskus se saattaa kasvaa myös aidoilla, puhelinpylväillä ja -linjoilla.[6] Sen on todettu viihtyvän paremmin eräiden tiettyjen puiden oksilla kuin toisten. Naavatillandsian suosimia puita ovat varsinkin floridansuosypressi (Taxodium distichum) ja virginiantammi (Quercus virginiana).[7][8]

Käyttö

Naavatillandsiaa käytetään koristeena kukka-asetelmissa ja käsitöissä.[5] Kuivattua naavatillandsiaa voidaan käyttää myös pakkauspehmusteena ja istutusten katteena. Historiallisesti sitä on käytetty laajasti patjojen, huonekalujen ja autonistuinten täytteenä. 1960-lukuun mennessä synteettiset materiaalit kuitenkin korvasivat sen pehmusteena, eikä naavatillandsiaa enää kerätä kaupallisesti kuivattavaksi pehmusteeksi.[5][8] Useat Pohjois-Amerikan alkuperäiskansat, kuten seminolit, käyttivät perinteisesti naavatillandsiaa nuolten, astioiden ja muiden esineiden suojaavana kääreenä sekä pehmusteena.[8]

Lähteet
  • Harry E. Luther & Gregory K. Brown;: Tillandsia usneoides Flora of North America. eFloras.org. (englanniksi)

Viitteet
  1. Treviño Zevallos, I.: Tillandsia usneoides IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-1. 2019. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 27.3.2020. (englanniksi)
  2. Kassu – Naavatillandsia
  3. Kassu – Espanjansammal
  4. Tillandsia usneoides - Spanish Moss University of Oklahoma Department of Botany & Microbiology
  5. Tillandsia usneoides Floridata. Viitattu 16.9.2012. (englanniksi)
  6. Tillandsia usneoides Flora of North America. eFloras.org. Viitattu 16.9.2012. (englanniksi)
  7. William H. Schlesinger & P. L. Marks: Mineral Cycling and the Niche of Spanish Moss, Tillandsia usneoides L.. American Journal of Botany, 1977, 64. vsk, nro 10, s. 1254–1262. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.9.2012.
  8. Tillandsia usneoides Roger Clapp Greenhouses & Littlefield Garden: Plants in the Greenhouse. The University of Maine. Viitattu 16.9.2012. (englanniksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.