Esmé Kurjimo

Esmé Gigi Geniveve Kurjimo (engl. Squalor) on kelmi ja kreivi Olafin tyttöystävä amerikkalaisen Lemony Snicketin kirjoittamassa kirjasarjassa Surkeiden sattumusten sarja. Ennen sarjaa hän oli ammattilaisnäyttelijä teatterissa, sekä salajärjestö VPK:n jäsen[1] Esméllä on pakkomielle seurata muotia, eikä hän tee mitään, ellei se ole juuri silloin muodissa.[2] Hahmon nimen epäillään olevan viittaus J. D. Salingerin kirjaan "For Esmé - with Love and Squalor".[3][4][5]

Esmé esitellään ensin Jerome Kurjimon materialistisena ja itsekeskeisenä vaimona, sekä hänen omien sanojensa mukaan kaupungin kuudenneksi tärkeimpänä sijoitusneuvojana.[6] Kun Baudelaireille selviää, että Olaf aikoo salakuljettaa Duncan ja Isadora Quagmiren Hämärä puistotie 667:n salaista käytävää pitkin, Esmé vangitsee heidät käytöstä poistettuun hissikuiluun ja kertoo heille, että heidän äitinsä varasti häneltä kerran sokerikon.[7][8] Vaikka Baudelairien onnistuu paeta, Olafin juoni onnistuu ja Esmé jättää Jeromen liittyäkseen kreiviin. Seuraavien tapahtumien aikana Esmé auttaa uutta poikaystäväänsä tämän juonissa, mutta häntä alkaa ärsyttää, kun tämä ei osoita kiinnostusta hänen kiinnostuksenkohteitaan kohtaan. Kun Olaf näkee Baudelairen orpojen omaisuuden varastamisen suurempana hyvänä, Esmé haluaa vain sokerikon ja Olafin huomion.[9]

Kun Olaf sieppaa Lumipartiolaiset orjikseen, Esmé kiinnostuu Carmelita Spats -nimisestä tytöstä, ja adoptoi hänet. Sen jälkeen, kun Olaf peruuttaa hänen suunnittelemansa cocktailkutsut Hotelli Ratkaisussa (Olaf halusi sittenkin vain murhata vieraansa), Esmé jättää seurueen ja lähtee Carmelita mukanaan.[10] Kun hotelli syttyy tuleen, on Esmé jumissa toisessa kerroksessa, jossa hän ja Carmelita luultavasti kuolevat.[11]

Biografia

Kun Baudelairet asuvat Kurjimoilla, Esmé juonittelee huutokauppaaja Guntheriksi naamioituneen kreivi Olafin kanssa. Muotihuutokaupan, jota Gunther/Olaf käyttää hyväkseen salakuljettaakseen Quagmiret pois, jälkeen Olaf ajaa pois paikalta Esmé mukanaan. Vaikka Baudelairet yrittävät varoittaa Esméä Guntherin todellisesta henkilöllisyydestä, hän paljastaa tienneensä sen koko ajan, ja että Olaf oli hänen näyttelyopettajansa. Myöhemmin asuessaan Variksenpalvojien kylässä Baudelairet kuulevat, että pari seurustelee keskenään. Kuitenkin Esmé esiintyy enemmän Olafin kätyrinä kuin tyttöystävänä, pitäytyen kuitenkin muodissa olevien asioiden sisäpuolella.

Painajaisten parantolassa Esmé lähetettiin tuhoamaan Snicket-kansion, joka on yksi viimeisistä olemassa olevista todisteista, jotka voisivat lähettää kreivi Olafin vankilaan. Hän käyttää stilettikengiksi ovelasti naamioimiaan stilettiveitsiä satuttaakseen orpoja. Hän ei saa kansiota, koska auktoriteetit olivat vieneet sen aiemmin, ja koska Klaus Baudelairella oli kansion kolmastoista sivu taskussaan. Esmé yrittää tappaa orvot kaatamalla kirjahyllyt heidän päälleen ja polttamalla kirjaston maan tasalle. Hänen onnistuu siepata Violet Baudelaire, mutta tämä pääsee pakoon.

Tihutöiden tivolissa Esméllä on kilpailua Madam Lulun kanssa. Se näkyy vihaisina mulkauksina ja ehdotuksena heittää Lulu leijonille. Luikurin liu'ussa Baudelairet ja Quigley Quagmire yrittävät siepata Esmén pelastaakseen Sunny Baudelairen, mutta se on heistä liian roistomaista.

Kirjassa Ratkaisun rajoilla Olaf ja Esmé eroavat tapeltuaan harppuunaonnettomuuden aikana. Ei tiedetä, selviytyykö hän Hotelli Ratkaisun tulipalosta Carmelita Spatsin kanssa. Kertoja kuitenkin sanoo, että jos hän onnistui, hän ei koskaan enää tavannut Baudelaireja. Hän oli toisessa kerroksessa, kun Baudelairet näkivät hänet viimeisen kerran.

Kirjassa Loppu Esmé ei esiinny, mutta hänen läsnäolonsa tunnetaan. Olaf naamioituu Kit Snicketiksi ja pukeutuu Esmén Luikurin liuku -kirjasta tuttuun tulimekkoon. Myöhemmin Olaf sanoo, että hänen "todellisen rakkautensa" menetys oli yksi niistä asioista, joiden takia hän ei voinut jatkaa elämäänsä. Kuitenkin on epäilty, että hän tarkoitti Kit Snicketiä, ei suinkaan Esméä.

Suhteet

Jerome Kurjimo

Kirjeet kirjassa Lemony Snicket: The Unauthorized Autobiography osoittavat, että Esmé meni ehkä naimisiin Jeromen kanssa vain tehdäkseen miehen kattohuoneistoon salaisen sisäänkäynnin Baudelairien kartanoon (vaikkakin Jerome sanoo kirjassa, että he muuttivat vain muutama viikko sitten). Hän teki sen myös osittain siksi, että kattohuoneistot olivat muodissa. Se oli selvästi pysyvä muoti, sillä jos ne olisivat olleet poissa muodista, Esmé olisi luultavasti heti ottanut Jeromesta eron ja mennyt tämän kanssa naimisiin taas sitten, kun kattohuoneistot olisivat taas "huudossa".

Kreivi Olaf

Esmé oli näytellyt aiemmin kreivi Olafin kanssa The World is Quiet Here-näytelmän uudessa versiossa, ja paikannut Beatricen yhden esityksen jälkeen. Kreivi Olaf pitää Esméä erittäin suuressa arvossa; Esmé on ainoa (Olafin lisäksi), joka saa istua tämän auton etupenkillä ja lukea Snicket-kansiota, kun se saapui kelmien käsiin.

Kirjassa Ratkaisun rajoilla Olaf ja Esmé eroavat tapeltuaan dramaattisen harppuunaonnettomuuden aikana.

Carmelita Spats

Kirjassa Ratkaisun rajoilla Esmé adoptoi Carmelita Spatsin, mutta ei tiedetä, selviävätkö he hotellin tulipalosta.

Esmé hemmottelee Carmelitaa ja pitää tästä enemmän kuin Olaf. Kuitenkin samassa kirjassa hän sanoo Geraldine Juliennelle, että Carmelita ei ole hänen tyttärensä.

Puvut

Esméllä on ollut lukematon määrä omituisia pukuja, kuten:

Esiintymiset

Katso myös

Lähteet
  1. s. 79, The Unauthorized Autobiography
  2. p. 115, The Hostile Hospital
  3. Kramer, Melody Joy: A Series of Unfortunate Events Literary Allusions October 12, 2006. National Public Radio. Viitattu November 7, 2009.
  4. "For Esmé – with Love and Squalor" Trivia Brain Snacks: Tasty Tidbits of Knowledge. Shmoop University, Inc. Viitattu November 7, 2009.
  5. J.D. Salinger: Trivia Internet Movie Database. Amazon.com. Viitattu November 7, 2009.
  6. s. 28, The Ersatz Elevator
  7. s. 188, The Erzatz Elevator
  8. s. 220 - 221, The Penultimate Peril
  9. s. 292, The Slippery Slope
  10. s. 223, The Penultimate Peril
  11. s. 333, The Penultimate Peril
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.