Esko Rekomaa
Esko Aatu Rekomaa (alkujaan Rekonius)[1][2] (24. joulukuuta 1932 Vuoksela – 14. helmikuuta 1985 Helsinki) oli suomalainen jääkiekkohyökkääjä ja -valmentaja.
Rekomaa pelasi uransa helsinkiläisjoukkueissa. Hän aloitti HJK:ssa (1949–54) ja jatkoi HIFK:ssa (1954–66). Rekomaa oli ensimmäisiä IFK:hon otettuja suomenkielisiä pelaajia. Rekomaa voitti pelaajaurallaan kaksi SM-pronssia ja pelasi yhteensä SM-sarjassa 178 ottelua tehoin 160+87.
Maajoukkueessa Rekomaa pelasi yhteensä 22 ottelua. Hän oli mukana myös kaksi kertaa MM-kisoissa ja kerran olympialaisissa.
Valmentajana Rekomaa voitti kaksi SM-kultaa HIFK:ssa.
Saavutukset ja palkinnot
- 2 SM-pronssia pelaajana
- 2 Suomen mestaruutta valmentajana (1969, 1970)
- 1 SM-pronssi valmentajana
- SM-sarjan paras pistemies (1955)
- SM-sarjan syöttöpörssin voittaja (1955)
- Herrasmiespelaaja (1954)
- Suomen Jääkiekkoleijona #38
Lähteet
- Mennander, Ari; Mennander, Pasi: Leijonien tarina. Gummerus, 2003. ISBN 951-20-6455-3.
- Rekomaan tiedot Jääkiekkomuseon sivulla
- Eurohockeyn tilastosivu
Viitteet
- Jääkiekkokirja 2020-2021, s. 486. Suomen Jääkiekkoliitto, 2021.
- Esko Rekomaa Bio, Stats, and Results Sports-Reference.com. Sports Reference LLC. Arkistoitu 23.9.2011. Viitattu 16.11.2017. (englanniksi)
Edeltäjä: – |
Raimo Kilpiö -palkinnon voittaja 1954 |
Seuraaja: Seppo Liitsola |
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.