Esko Rekola

Rekola suoritti yleisen oikeustutkinnon 1945, sen jälkeen hänestä tuli lainopin kandidaatti (1954) ja lakitieteen lisensiaatti (1954). Hän sai varatuomarin arvon 1947. Juristiksi valmistuttuaan hän työskenteli 1945–1947 Heikki Boreniuksen asianajotoimistossa ja vuodet 1948–1954 Maalaiskuntien liiton lakimiehenä, apulaistoiminnanjohtajana ja osastopäällikkönä. Yhteiskunnallisen korkeakoulun kunnallislainsäädännön yliopettaja hän oli 1954–1956 ja edelleen Valtiovarainministeriön vero-osaston päällikkö 1957–1959 ja tulo- ja menoarvio-osaston päällikkö 1959–1965. Valtioneuvoston kanslian kansliapäällikkönä hän oli 1965–1966 ja uudelleen 1977–1982. Rautatiehallituksen pääjohtajana hän oli 1966–1973 ja Liikenneministeriön kansliapäällikkö 1973–1976.[2][3]

Rekola toimi ministerinä viidessä hallituksessa: valtiovarainministerinä (1963–1964 ja 1976–1977), II valtiovarainministerinä (1976 ja 1977–1979) ja ulkomaankauppaministerinä 1979–1982). Rekola joutui jättämään paikkansa Kalevi Sorsan III hallituksessa, koska Keskustapuolue vaati siihen liittyneelle Liberaaliselle Kansanpuolueelle ministerinsalkkua. Tasavallan presidentti Mauno Koivisto asetti Rekolan hallitustunnustelijaksi vuoden 1987 eduskuntavaalien jälkeen. Hän ei kuitenkaan saanut puolueita tavoitteensa taakse, ja myöhemmin muodostettiin kokoomuksen Harri Holkerin johtama hallitus. Rekola on itse arvioinut olleensa Urho Kekkosen presidenttikauden kolmanneksi pitkäaikaisin valtioneuvoston jäsen Ahti Karjalaisen ja Johannes Virolaisen jälkeen.

Rekola toimi lukuisissa luottamustehtävissä: Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksessa 1945–1946, Helsingin ylioppilaskunnan hallituksessa 1947, Suomen kulttuurirahaston hallintoneuvostossa 1959–1965, WSOY:n hallintoneuvostossa 1964–1970 ja puheenjohtajana 1972–1991. Tampereen yliopiston valtuuskunnan puheenjohtajana hän oli 1971–1974. Hän on ollut myös Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien kansleri vuosina 1987–1996.

Rekola sai ministerin arvonimen vuonna 1983. Helsingin yliopisto myönsi hänelle vuonna 1980 oikeustieteen ja Tampereen yliopisto vuonna 1985 hallintotieteiden kunniatohtorin arvon. Rekola on julkaissut muistelmateoksen Viran puolesta vuonna 1998.

Rekolan toinen puoliso oli toimittaja Anna-Liisa Rekola (k. 2009).[4] Rekolan isä oli juristi ja professori Aarne Rekola.[2]

• Kunnallisverotuksen pääpiirteet. Lakimiessarja B, numero 73. Porvoo: WSOY, 1955.
• Viran puolesta. Porvoo: WSOY, 1998. ISBN 951-0-22965-2.

• Seppinen, Ilkka: / Rekola, Esko (1919–2014). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 9.10.2006. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
• Esko Rekola Suomen ministerit. Valtioneuvosto.
• Esko Rekolan muistokirjoitus Helsingin Sanomissa (Arkistoitu – Internet Archive)