Esaias Tegnér
Esaias Tegnér (13. marraskuuta 1782 – 2. marraskuuta 1846) oli ruotsalainen kirjailija, professori ja piispa.[1] Hänen kuuluisin teoksensa on runoteos Frithiofs saga (1825[2], suom. Fritiofin satu, 1872, ja Fritiofin taru, 1932). Teos kertoo viikinkisoturi Fritiofin elämänvaiheista ja ilmentää kirjoittajan ihailua Ruotsin muinaisuutta kohtaan. [3]
Tegnér toimi kreikan kielen professorina vuodesta 1812 ja Växjön piispana vuodesta 1824. Häntä pidetään yhtenä varhaisimmista skandinavismin kannattajista.[2]
Tegnér teki läpimurtonsa Suomen sodan vaiheilla. Sodan aikana hän kirjoitti venäläisvastaisen runon Krigssång för svenska lantvärnet ja sen jälkeen ruotsalaista isänmaallisuutta kohottavan runon Svea. Sittemmin hän keskittyi eeppisiin runoihin, joissa hän kuvasi skandinaavista muinaisuutta. Hän ihaili Napoleonia vielä tämän kukistumisen jälkeen. Runotyylissään hän tavoitti kirkkaan, värikkään ja tulisen sanoman ja retoriikan. Tegnér nousikin Ruotsissa kansallisrunoilijan asemaan.[3]
Tegnérin ja hänen aikansa tutkimusta ja tuntemusta edistämään on Lundissa perustettu Tegnérsamfundet.
Teoksia
Frihiofs sagasta on neljä suomennosta:
- Frithiofin satu : runoelma; suom. kokenut E. J. Blom. 1872.
- Frithiofin satu : runoelma; suom. Em. Tamminen. 1885.
- Fritiofin satu; suom. Valter Juva. 1905.
- Fritjofin taru; suom. Uuno Kailas. 1932.
Lähteet
- I dag för 113 år sedan. Veckobladet, 13.11.1895, nro 45, s. 1–2. Kansalliskirjasto. Viitattu 18.07.2015.
- Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 1118. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
- Otavan suuri ensyklopedia, 9. osa (sukunimi – turbiini), s. 7037–7038, art. Tegnér, Esaias. Otava, 1981. 951-951-1-05957-2.
Kirjallisuutta
- Svensson, Christina: Diktaren på dårhuset: Om Esaias Tegnérs sjukdom och sjukdomsdiktning. Möklinta: Gidlunds Förlag, 2012. ISBN 978-91-7844-848-7.