Esa Timonen

Esa Eljas Timonen (28. toukokuuta 1925 Nurmes – 19. huhtikuuta 2015 Liperi[1]) oli suomalainen maaherra, ministeri ja kansanedustaja. Hän asui Liperin Harinjärvellä sekä Joensuussa[2].

Timonen 1960-luvun keskivaiheilla.

Timonen toimi Maalaisliiton/Keskustapuolueen kansanedustajana 1958–1966 ja Pohjois-Karjalan läänin maaherrana 1967–1992, toisena kulkulaitosministerinä 1964–1966, sosiaaliministerinä 1966–1967, työvoimaministerinä 1970 ja liikenneministerinä 1971–1972 ja 1975.

Koulutukseltaan Timonen oli agrologi, joksi hän valmistui Pienviljelysneuvojaopistosta vuonna 1951.[3] Hän toimi Pohjois-Karjalan maanviljelysseuran maatalousneuvojana 1952–1956, Kansaneläkelaitoksen piiriasiamiehenä 1956–1964 ja sairausvakuutustoimiston johtajana 1964–1967. Nurmeksen maalaiskunnan kunnanvaltuutettuna hän oli 1954–1967. Hän oli muun muassa Kehitysaluerahaston (Kera), Osuuskassojen/-pankkien keskusyhteisöjen, vakuutusyhtiö Suomi-Salaman, Pohjois-Karjalan Osuuskaupan, Kehitysaluerahaston ja Pohjois-Karjalan Sähkön hallintoneuvoston jäsen.

Nurmeksessa on Timosen mukaan nimetty tie. Hän sai ministerin arvonimen vuonna 1992. Hänen muistelmakirjansa on Metsän poika, Karjalan kuvernööri (kirjoitettu yhdessä Tuula-Liina Variksen kanssa 1996).

Esa Timosen poika Tapani (s. 1954) oli avioliitossa Marjo Timosen kanssa, joka on toiminut eduskunnan tiedotuspäällikkönä vuodesta 2003.