Esa Kotilainen

Esa Antero Kotilainen (s. 1946) on suomalainen kosketinsoittaja. Hän soitti 1970-luvulla lyhyen aikaa Wigwam- ja Tasavallan Presidentti -yhtyeissä, sekä julkaisi oman sooloalbumin Ajatuslapsi vuonna 1977.[1] Kotilaiselle on myönnetty rytmimuusikoilla harvinainen director musices -arvonimi[2].

Esa Kotilainen

Ura

Kuusankoskella varttunut ja siellä jälleen vuodesta 1991 asunut[3] Kotilainen työskenteli armeijan jälkeen Karjalan lennostossa ja aloitti Kuopiossa lentokonemekaanikon opinnot, mutta musiikki vei pian mukaansa[2]. Hän oli aloittanut muusikon uransa soittamalla harmonikalla valsseja ja tangoja. Pianohaitarista hän siirtyi Hammond-urkuihin ja muihin kosketinsoittimiin ja liittyi 1960-luvun lopulla Tamara Lundin kiertueyhtyeeseen. Vuonna 1970 hän esiintyi Dannyn kesäshow-kiertueella ja sen jälkeen Kisun ja Kirkan yhtyeissä. Tämän jälkeen Kotilainen siirtyi soittamaan erityisesti progressiivisen rockin yhtyeissä kuten Tasavallan Presidentti ja Wigwam. Hän oli myös mukana Hectorin ja Jukka Tolosen albumeilla. Hän hankki Suomen ensimmäisen Minimoog-syntetisoijan vuonna 1973, ja tuli erityisesti tunnetuksi sen soittajana. Hän käytti sitä kaikken mahdolliseen, iskelmään, diskoon, rockiin, jazziin, mainoksiin ja elokuviin.[4] Hänellä on myös yksi Suomen harvoista Mellotron -kosketinsoittimista. Muita Kotilaisen yhtyeitä olivat 1970-luvulla Neum,[5] ja Dimensio[6] sekä 1980-luvun taitteessa uudelleen koottu Karelia[2].

1980- ja 1990-luvuilla kosketinsoittaja Kotilainen soitti muun muassa Remu Aaltosen, Ballsin, J. Karjalaisen, Neumannin ja Pelle Miljoonan albumeilla. Lisäksi hän oli mukana yhden albumin 1986 julkaisseessa Halleyn planeetta - kokoonpanossa.[7]

Samaten hän on soittanut Suomen Kansallisoopperassa ja Savonlinnan Oopperajuhlilla. Lillehammerin talviolympialaisten avajaisissa vuonna 1994 hän esiintyi yhdessä Nils-Aslak Valkeapään ja Paroni Paakkunaisen kanssa. Vuonna 2007 Kotilainen soitti Mellotronia eräällä Hectorin jäähyväiskiertueista nimeltään "Näkemiin - kuulemiin".[8]

Soololevyillään Kotilainen on soittanut myös hanuria. Albumi Turpeisen baari (2003) sisältää musiikkia televisiosarjoihin Vain muutaman huijarin tähden, Peräkamaripojat ja Mooseksen perintö.[9]

Vuosina 2001–2006 Kotilainen soitti koskettimia uudelleen aktivoituneessa Wigwamissa. Hänelle myönnettiin taiteilijaeläke vuonna 2011.[10]

Diskografia

Sooloalbumit

Flu-Bandin kanssa

Nils-Aslak Valkeapään kanssa

  • Beaivi, áhčážan  (1988)
  • Eanan, eallimi eadni  (1989)
  • Jietnagovadas beaivi, áhčážan  (1992)

Nils-Aslak Valkeapää, Johan Anders Baer, Seppo Paakkunainen & Esa Kotilainen

  • Dálveleaikkat  (1994)

Lähteet

  1. Esa Kotilainen Discography at Discogs Discogs.com. Viitattu 24.7.2013. (englanniksi)
  2. Saarela, Tommi: Esa Kotilainen – ääntä kohti! Riffi. 2/2017. Viitattu 1.3.2021.
  3. Salin, Elina: Wigwamin Esa Kotilainen kehuu Kuusankoskea Suomen ambient-musiikin kehdoksi — Avaruus-rock säveltäjän uutuuslevyltä Tellus soi torstaina Kuusankosken kirkossa Kouvolan Sanomat. 6.11.2019. Viitattu 1.3.2021.
  4. Harri Uusitorppa: Suomalaisen konemusiikin ensi kokeilut eivät kiinnostaneet ketään. Helsingin Sanomat, 24.10.2019, s. B 4. Helsinki: Sanoma Oyj. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 24.10.2019.
  5. Karvonen, Lauri: Laitteet vai musiikki? Neum-yhtye Tavastia-klubilla. Helsingin Sanomat, 20.10.1979, s. 21. Näköislehti (maksullinen). Viitattu 1.3.2021.
  6. Alaston kriitikko: Julkaistua 334: Turhan koneen todistusvoima – Taiteilijaryhmä Dimension 40 vuotta humanismia ja tekniikkaa Alaston kriitikko. perjantai 14. syyskuuta 2012. Viitattu 18.1.2022.
  7. Records with Involvement by Esa Kotilainen www.wigwam.fi. Viitattu 18.1.2022.
  8. Mellotron – sähkömekaaninen sampleri | Riffi riffi.fi. Viitattu 18.1.2022.
  9. KOTILAINEN, Esa: Turpeisen baari Digelius Music Online Shop. Viitattu 18.1.2022.
  10. Meriläinen, Mikko: ”Jälkisanat vuoden 2018 painokseen”, Wigwam, s. 479. Helsinki: Otava, 2018. ISBN 978-951-1-33895-6. suomi
  11. http://www.discogs.com/Flu-Band-Fly/release/1106645
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.