Ersän kieli
Ersä on kieli, joka kuuluu uralilaisten kielten suomalais-ugrilaisen haaran volgalaiseen haaraan. Ersää puhuvat ersäläiset. Sitä puhuu noin puoli miljoonaa ihmistä.[1] Ersän lähin sukukieli on mokša. Aikaisemmin näitä kieliä pidettiin mordvan murteina, mutta ne ovat keskenään niin erilaisia, että ne on luontevaa luokitella omiksi kielikseen.
| Ersä | |
|---|---|
| Oma nimi |
эрзянь (eŕźań) эрзянь кель (eŕźań keĺ) |
| Muu nimi | ersämordva, erzä |
| Tiedot | |
| Alue | Mordva, Nižni Novgorod, Tšuvassia, Uljanovsk, Samara, Penza, Saratov, Tatarstan, Baškortostan, Kazakstan, Uzbekistan, Azerbaidžan, Armenia |
| Virallinen kieli | Mordva |
| Puhujia | noin 500 000 |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | kyrillinen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | uralilaiset kielet |
| Kieliryhmä |
suomalais-ugrilaiset kielet suomalais-volgalaiset kielet volgalaiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | - |
| ISO 639-2 | myv |
| ISO 639-3 | myv |
|
Ohje
|
|
Venäjällä ersän ilmoitti vuoden 2010 väestönlaskennassa äidinkielekseen 36 726 ihmistä, lisäksi mordvan ilmoitti äidinkielekseen 392 941 ihmistä.[2]
Kielioppi
Kirjaimet
Ersää kirjoitetaan kyrillisin kirjaimin.
| Kirjain | Äänne | |
|---|---|---|
| А а | [a] | |
| Б б | [b] | |
| В в | [v][w] | |
| Г г | [g] | |
| Д д | [d] | |
| Е е | [je] | |
| Ё ё | [jo] | |
| Ж ж | [ʒ] | |
| З з | [z] | |
| И и | [i] | |
| Й й | [j] | |
| К к | [k] | |
| Л л | [l] | |
| М м | [m] | |
| Н н | [n] | |
| О о | [o] | |
| П п | [p] | |
| Р р | [r] | |
| С с | [s] | |
| Т т | [t] | |
| У у | [u] | |
| Ф ф | [f] | |
| Х х | [h] | |
| Ц ц | [ts] | |
| Ч ч | [ʧ] | |
| Ш ш | [ʃ] | |
| Щ щ | [ʃʧ] | |
| Ъ ъ | kova merkki | |
| Ы ы | [ï] | |
| Ь ь | pehmeä merkki | |
| Э э | [e] | |
| Ю ю | [ju] | |
| Я я | [ja], [jä] |
Vokaalit
Ersän kirjakielessä on viisi vokaalia: a, e, i, o ja u. Vokaalit e ja i ääntyvät hieman takaisina liudentumattomien konsonanttien (d, n, s, t, z, ʦ, l ja r) jälkeen. Tämä takainen ääntämys saattaa esiintyä onomatopoeettisissa sanoissa silloinkin, kun edellinen konsonantti ei ole dentaali. Vokaalilla "a" saattaa olla keskivokaalinen allofoni, kun se esiintyy liudentuneen konsonantin jälkeen, esimerkiksi s'kamonzo ~ s'kämonzo.
Konsonantit
Ersässä on 28 konsonanttifoneemia ja ne luokitellaan alla olevan taulukon mukaisesti.
| Bil. | Lab. | Den. | Alv. | Pal. | Vel. | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Nasaalit | m | n | ń | |||
| Soinnittomat klusiilit | p | t | ť | k | ||
| Soinnilliset klusiilit | b | d | ď | g | ||
| Soinnittomat frikatiivit | f | s | ʃ | ś | x | |
| Soinnilliset frikatiivit | v | z | ʒ | ź | ||
| Affrikaatat | ʦ | ʧ | ʦ́ | |||
| lateraalit | l | ĺ | ||||
| Tremulantit | r | ŕ | ||||
| Puolivokaalit | j |
Huom! Ortograafinen "v" on useimmiten puolivokaali. Se reaalistuu v:nä vain silloin, kun sitä seuraa lavea vokaali. Huom! Oikeinkirjoituksessa ei esiinny velaarista nasaalia. On kuitenkin olemassa minimipareja, kuten panks ja pangs. Edellisessä on alveolaari ja jälkimmäisessä velaari nasaali.
Lyhenteiden selitykset:
Bil. = bilabiaalinen
Lab. = labiodentaalinen
Den. = dentaalinen
Alv. = alveolaarinen
Pal. = palataalinen
Vel. = velaarinen
Nominien taivutus
Nominit taipuvat sijoissa ja luvussa (yksikössä ja monikossa). Nomini voi olla joko epämääräinen tai määräinen. Epämääräinen taivutus on monikossa vain nominatiivissa. Lisäksi nomineihin voidaan liittää verbinpäätteitä (esimerkiksi mazijan, ”olen kaunis”). Substantiiveilla on myös possessiivitaivutus.
Verbien taivutus
Verbeillä on sekä subjekti- että objektikonjugaatio. Objektikonjugaatio on suomalais-ugrilaisissa kielissä mordvalaiskielten lisäksi ainoastaan ugrilaisissa kielissä (unkarissa, hantissa ja mansissa). Ersän objektikonjugaatiolla ilmaistaan sekä subjektin että objektin luku ja persoona. Joitain poikkeuksia lukuun ottamatta objektikonjugaatio voidaan muodostaa vain transitiivisista verbeistä.
Suffiksien avulla muodostettavia aikamuotoja on kolme: futuuri-preesens, 1. preteriti ja 2. preteriti. Lisäksi voidaan ilmaista futuuria käyttämällä taipuvaa apuverbiä karmams ja siihen liitettyä pääverbin infiniittistä muotoa.
Suomalais-ugrilaisista kielistä eniten moduksia on mordvalaiskielissä. Ersän moduksista indikatiivi on tunnusmerkitön. Imperatiivi ilmaisee suoraa kehotusta tai käskyä, ja siitä voidaan muodostaa ainoastaan yksikön ja monikon toisen persoonan muodot. Epäsuorempaa kehotusta tai toivetta ilmaistaan optatiivilla, joka taipuu myös muissa persoonissa. Konjunktiivi ilmaisee ehtoa ja vastaa käytöltään suomen konditionaalia. Ersän konditionaali ilmaisee mahdollista toimintaa, jonka toteutumisesta riippuu toisen toiminnan toteutuminen. Konditionaalilla voidaan siis korvata "jos"-alkuiset sivulauseet. Konditionaali-konjunktiivi ilmaisee tapahtumaa, joka ei toteutunut, koska toteutumisen mahdollistavat ehdot eivät täyttyneet. Desideratiivi ilmaisee halua tehdä jotakin.
Lähteet
- Šumbrat! Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan Sukukansavaliokunta. Viitattu 2.7.2018.
- 5. Владение языками населением Российской Федерации (PDF) 2010. Venäjän valtion tilastopalvelu. Arkistoitu 27.1.2021. Viitattu 2.7.2018. (venäjäksi)
