Ernst Trontti

Ernst Arvid Trontti (3. kesäkuuta 1892 Vaasa – 7. toukokuuta 1959) oli suomalainen jääkärivänrikki. Hän oli sotilaskoulutuksensa ensimmäisen maailmansodan aikana Saksassa saanut jääkäri, joka sai tulikasteensa Saksan itärintamalla Misse-joella vuonna 1916. Myöhemmin hän osallistui Suomen sisällissotaan Valkoisen Armeijan riveissä muonitusmestarina.[1][2]

Perhetausta ja koulutus

Trontin vanhemmat olivat vanginvartija Isak Trontti ja Anna Elisabeth Östergård. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1922 Ija Cronströmin kanssa, joka kuoli vuonna 1934. Trontti kävi kansakoulun.[1][2]

Jääkärikausi
Jääkäripataljoona 27:n pioneerikomppania.

Trontti työskenteli liikealalla ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan jääkäripataljoona 27:n pioneerikomppaniaan 18. maaliskuuta 1916. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Schmardenissa sekä Aa-joella.[1][2]

Suomen sisällissota

Trontti saapui Suomeen (Vaasaan) jääkäreiden pääjoukon mukana aliupseeriksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin Suomen sisällissotaan muonitusmestariksi 2. jääkärirykmentin 6. jääkäripataljoonaan. Hän otti osaa sisällissodan taisteluihin Kalevankankaalla, Tampereella ja Karjalankannaksella.[1][2]

Sisällissodan jälkeinen aika

Trontti palveli sisällissodan jälkeen II pataljoonan muonitusmestarina yhä 2. Jääkärirykmentissä. Rykmentin nimi muutettiin myöhemmin ensin Porin jalkaväkirykmentti 2:ksi ja myöhemmin Savon jääkärirykmentiksi. Hän erosi armeijasta 30. syyskuuta 1918 ja työskenteli sen jälkeen vuodesta 1921 alkaen konttoristina K. Lundberg & co ab:n palveluksessa Uuraassa.[1][2]

Talvi- ja jatkosota

Trontti osallistui talvisotaan talousupseerina Rannikkotykistörykmentti 2:ssa. Jatkosodan puhjettua hänet komennettiin talousupseeriksi 8. Rannikkoprikaatiin. Vuonna 1942 hänet kotiutettiin, jonka jälkeen hän työskenteli toimitusjohtajana Oy Trope Ab:n palveluksessa.[2]

    Ylennykset ja kunniamerkit    

Ylennykset Kunniamerkit
  • Hilfsgruppenführer 28. lokakuuta 1917
  • Aliupseeri 11. helmikuuta 1918
  • Varavääpeli 10. huhtikuuta 1918
  • Vääpeli 7. toukokuuta 1918
  • Vänrikki 1942


  • Vapaudenristi 4. lk. miekkojen kera
  • Vapaudenmitali 1. lk.
  • Vapaussodan muistomitali soljen kera
  • Talvisodan muistomitali
  • Jääkärimerkki
  • Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristi
  • Unkarin ensimmäisen maailmansodan muistomitali

Lähteet
  • Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
  • Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.

Viitteet
  1. Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938
  2. Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.