Ernest Borneman

Borneman syntyi Berliinissä. Hän kasvoi hyvissä oloissa ja omien sanojensa mukaan hän oli seksuaalisesti kypsä 14-vuotiaana, poliittisesti kypsä 15-vuotiaana ja älyllisesti kypsä 14–16-vuotiaana. Hänen lapsuudenystäviään olivat Bertolt Brecht ja Wilhelm Reich.

Häneen vaikutti syvästi erityisesti maailmanmusiikki. Kymmenvuotiaana hän kävi maailmannäyttelyssä Pariisissa, jossa hän tapasi kongolaisia muusikoita. Borneman kävi paljon konserteissa ja kuunteli muun muassa Marlene Dietrichiä ja Sidney Bechet’ta. Hänen kaukainen sukulaisensa, etnomusikologi Erich von Hornbostel, sai hänet kiinnostumaan jazzista.

Borneman kuului Saksan kommunistiseen puolueeseen ja joutui lähtemään maasta vuonna 1933, kun kansallissosialistinen puolue astui valtaan. Hän sai turvapaikan Englannista, vaikka puhui tuskin sanaakaan englantia. Hän kuitenkin oppi nopeasti kielen ja pystyi jopa kirjoittamaan sillä. Vuonna 1937 julkaistiin hänen ensimmäinen romaaninsa The Face on the Cutting-Room Floor, jonka hän kirjoitti ennen kuin täytti kaksikymmentä. Borneman kirjoitti kaiken kaikkiaan kuusi rikosromaania englanniksi.

Lontoossa asuessaan Borneman kävi kaikissa briteissä kiertävien jazzmuusikoiden konserteissa, kuten Duke Ellingtonin ja Cab Callowayn. Hän itse soitti pianoa, kontrabassoa ja rumpuja. Hän soitti tanssiyhtyeissä ja Atlantin yli seilaavissa laivoissa.

Viimeiset vuotensa Borneman asui Schartenissa, Ylä-Itävallassa.

• The Face on the Cutting-Room Floor (1937)
• A Critic Looks at Jazz (1946)
• The Record Changer
• Tremolo (1948)
• Face the Music
• Bang, You’re Dead
• Four O’Clock in the Morning Blues (1954)
• The Compromisers (1962)
• Tomorrow Is Now
• The Long Duel (1967)
• The Man Who Loved Women (1968)

• Borneman the jazz fan (saksaksi)
• Über Ernest Borneman (saksaksi)