Erkki Toivanen

Äitinsä puolelta Erkki Toivanen oli virolainen:[1] taiteilija Adele Toivanen, o.s. Konga, oli syntyisin Itä-Virumaan Narva-Jõesuusta.[5] Erkki Toivasen isä oli toimitusjohtaja Paavo Toivanen.[6]

Adele Toivanen puhui lapselleen viroa, ja narvalaiselta kodinhoitajalta Toivanen oppi venäjää. Osa sukulaisista asui eri puolilla Eurooppaa, ja heiltä Toivanen oppi saksaa. Suuri osa äidin puolen sukulaisista kuitenkin joutui Siperiaan, jossa he myös kuolivat.[7]

Toivanen opiskeli Sibelius-Akatemiassa pianon soittoa ja Helsingin yliopistossa poliittista historiaa. “Pianonsoitto kuului yleissivistykseen, kuten kielitaito”, Toivanen kertoi eräässä haastattelussa. Iltaisin hän näytteli rouva Tuderuksen amatööriteatterissa. Tuderus vihki Toivasen ranskalaisen kirjallisuuden, musiikin ja keittiön salaisuuksiin. Eurooppalaisuuteen hän sai viimeisen silauksen kurssilla Salzburgissa. Useimmat siellä halusivat Brysseliin, ja ilmassa oli vahva Eurooppa-aate.[7] Toivanen valmistui yliopistosta[8] valtiotieteiden kandidaatiksi vuonna 1962.[3][7]

Toivasesta piti tulla diplomaatti, mutta ulkoministeriön kehno alkupalkka kuitenkin säikäytti hänet, ja hän päätyi sitten toimittajaksi BBC World Servicen suomenkieliselle osastolle vuonna 1963.[3][9] Eräs hänen tehtävistään BBC:ssä oli tuottaa musiikki Anselm Hollon ja Matti Rossin kirjoittamiin suomenkielisiin radiodraamoihin.[1]

Vuonna 1968 hän siirtyi Yleisradioon televisiouutisiin[10] ja työskenteli tv-uutisten ulkomaantoimittajana vuosina 1969–1972.[3] Vuonna 1972 hän muutti Lontooseen Ylen kirjeenvaihtajaksi ja sieltä vuonna 1982 Pariisiin.[3] Tämän jälkeen Toivanen toimi TV1:n erikoistoimittajana vuosina 1987–1994 ja uutistoimituksen erikoiskirjeenvaihtajana vuosina 1995–2001.[3] Hän jäi eläkkeelle Yleisradiosta vuonna 2001.[9]

Eurosta Toivanen sanoi, että se luotiin surkealla kurssilla, koska sekä Ranskan että Saksan taloudet tarvitsivat devalvaatiota. Euro ja devalvaatio lanseerattiin idealismin kaavussa, mikä oli väärin. François Mitterrandia ja hänen hallintoaan Toivanen nimitti ”šamppanjasosialisteiksi, joilla ei ollut mitään kosketusta todellisuuteen”. John Major oli henkilönä ”hailakka”, ja 18 vuoden hallitsemisen jälkeen konservatiivinen puolue oli ”aivan umpikujassa”. Tilalle tuli Tony Blair, joka oli vain ”puolisivistynyt” ja jonka puolue oli täynnä nousukkaita. Margaret Thatcheristä hänellä sentään oli jotain hyvääkin sanottavaa: Oli hänen ”ansiotaan, että old boys networkit, hyvä veli -verkostot purettiin. Hän rikkoi kaikki vanhat luutuneet valtakeskittymät, ei vain ay-liikettä.”[11]

Lokakuussa 2006 Erkki Toivanen nimitettiin Suomen ensimmäiseksi Reilun kaupan lähettilääksi.[12] Vuodesta 2008 Erkki Toivanen toimi Suomen Kulttuuriperinnön Tuki -yhdistyksen puheenjohtajana.[3][13] Hän toimi Suomessa myös Puu kulttuurissa ry:n puhemiehenä.[13]

Erkki Toivanen oli naimisissa vuosina 1963–1966. Avioliitosta syntyi vuonna 1964 tytär.[1][6] Vuodesta 1972 Erkki Toivasen miesystävä oli glamrock-yhtye T-rexin managerina aikoinaan tunnettu länsi-intialainen Lennox Walker.[1]

Toivanen sai aivoinfarktin 14. heinäkuuta 2010 ja uuden kolme viikkoa myöhemmin. Saman vuoden lokakuussa hänellä todettiin aivoissa pieni syöpäkasvain, joka leikattiin joulukuussa 2010.[14] Hoidoista huolimatta hän kuoli heinäkuussa 2011 nukkuessaan.[15] Erkki Toivasen tuhkat ripoteltiin Blanchisseusen rannalle Trinidadin saarelle.[1]

• Suomen Kuvalehden journalistipalkinto 1984[3]
• ranskalainen l’Ordre des Arts et des Lettres -ritarimerkki 1985
• Suomen Leijonan ritarikunnan komentajan arvo 1997[9]
• Vuoden puhuja 1998[3]
• Suomen Kulttuurirahaston tunnustuspalkinto 1999[3]
• UKK-palkinto 2001[3]
• Vuoden ulkosuomalainen 2004[3]

• Kahden puolen kanaalin. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-15079-0.
• Iltakävelyllä. Helsinki: Otava, 2002. ISBN 951-1-17502-5.
• Eurooppalaisuuden rajoilla. Helsinki: Otava, 2005. ISBN 951-1-18930-1.
• Matkalla ranskalaisuuteen. Helsinki: Otava, 2008. ISBN 978-951-1-21184-6.

• Kati Juurus: ”Täällä Erkki Toivanen, Eurooppa”. Helsingin Sanomien Kuukausiliite, , nro Lokakuu 2000, s. 28–33. Sanoma Osakeyhtiö. ISSN 0780-0096.

• Ylen Elävä arkisto:
  • Iltakävelyllä Lontoossa Erkki Toivasen seurassa
  • Miten minusta tuli minä, Erkki Toivanen
  • Brittihovin tuntija Erkki Toivanen
  • Erkki Toivanen esittelee Italiaa
  • Erkki Toivanen kiisti olevansa herrasmies
• Humanismin illat, Erkki Toivanen: Terveet juuret aidon kansainvälistymisen edellytyksenä (Arkistoitu – Internet Archive)
• Erkki Toivasen muistokirjoitus Helsingin Sanomissa (Arkistoitu – Internet Archive)
• Erkki Toivanen Radio- ja tv-arkiston Ritva-tietokannassa
• Erkki Toivanen Elonetissä.