Erkki Sihvola

Erik (Erkki) Sihvola (17. heinäkuuta 1885 Sippola – 20. helmikuuta 1956) oli suomalainen Maataloushallituksen virkamies, joka sai maanviljelysneuvoksen arvonimen vuonna 1953.[1][2]

Sihvolan vanhemmat olivat maanviljelijä, taloustirehtööri Esa Sihvola (aiemmin Tapola) ja maanviljelijän tytär Maria Pilli-Sihvola ja puoliso 1913 pankkivirkailija Elisabet (Elli) Miettinen. Sihvola kirjoitti ylioppilaaksi Haminan suomalaisesta yhteiskoulusta vuonna 1906 ja valmistui agronomiksi vuonna 1911. Hän toimi sitten sihteerinä, kantakirjanpitäjänä ja konsulenttina Itä-Karjalan, Etelä-Karjalan, Läntisen Viipurin läänin, Oulun piirin, Pohjois-Karjalan ja Hämeen hevosjalostusliitoissa. Hänet valittiin Hevosjalostusliittojen valtuuskunnan varapuheenjohtajaksi 1922–1925 ja puheenjohtajaksi 1926–1929.[1][2]

Sihvola oli hetken valtion vt. hevoshoidonneuvojana vuonna 1917, ja seuraavana vuonna hänet nimitettiin Hämeen piirin kantakirjakonsulentiksi, ja hän hoiti tilapäisesti muidenkin piirien kantakirjakonsulentin toimia. 1926–1928 hän toimi maatalousasiamiehenä Baltian maissa, Puolassa ja Venäjällä. Sihvola siirtyi valtion hevoshoidon tarkastajaksi Maataloushallitukseen vuonna 1928, jossa hän työskenteli hevosjalostuksen kehittämiseksi ja oli perustamassa valtion hevossiittolaa. Hän toimi Hevostalous-lehden puheenjohtajana ja päätoimittajana, ja kuului Maatalousseurojen Keskusliiton valtuuskuntaan ja valtion komiteoihin.[1][2]