Erkki Ratia

Ratian vanhemmat olivat merikapteeni Anton Ratia ja Eeva Emilia Kaukiainen ja puoliso vuodesta 1940 Päivi Rantasalo. Ratia tuli ylioppilaaksi 1932 Viipurin reaalikoulusta. Diplomi-insinööriksi Ratia valmistui Teknillisen korkeakoulun rakennusosaston tie- ja vesirakennuksen linjalta vuonna 1939. Hän oli valmistuttuaan insinööritoimisto Alfred A. Palmbergin palveluksessa ensin suunnitteluinsinöörinä ja sitten pääsuunnittelijana. Vuonna 1947 Ratia siirtyi Lemminkäisen teknilliseksi johtajaksi, yrityksen toimitusjohtaja hänestä tuli 1955 Pentti Heikkilän jälkeen. Ratian johdolla yritys kehitti paitsi teiden rakentamisen ja asvaltoinnin liiketoimintaa, myös muun muassa kattohuopa- ja betonituotantoa. Hänen aikanaan yhtiön liikevaihto yli kymmenkertaistui. Ratia osallistui myös aktiivisesti alansa järjestötyöhön. Hän oli Suomen Asfalttityönantajain Liiton puheenjohtaja 1947–1970, samoin kuin esimerkiksi Rakennusinsinööriyhdistyksen puheenjohtaja 1960–1962 ja Kattohuopayhdistyksen ja sen jaostojen puheenjohtaja vuodesta 1961 aina eläkkeelle jäämiseensä asti vappuna 1970. Lemminkäisen toimitusjohtajana häntä seurasi Harri Hintikka. Vuonna 1969 vakavasti sairastunut Ratia kuoli vain kuukauden päästä eläköitymisestään, kesäkuun alussa 1970. Teollisuusneuvoksen arvonimen hän oli saanut huhtikuussa 1970.[1][2]

• Puoli vuosisataa Suomea rakentamassa: piirteitä Asfalttiosakeyhtiö Lemminkäisen toiminnasta vuosina 1910–1960, 1960, perusaineisto Arvo Puukari ja Erkki Ratia, toimitussihteeri Panu Toivonen.