Erkki Leikola
Erkki Ensio Leikola (vuoteen 1906 Leidenius; 14. elokuuta 1900 Artjärvi[1] – 29. heinäkuuta 1986 Helsinki[2]) oli suomalainen lääkäri, farmaseuttisen kemian professori, yritysjohtaja ja poliitikko.[3]

Henkilöhistoria ja ammattiura
Leikolan vanhemmat olivat kirkkoherra Albert Ferdinand Leidenius ja Matilda Lovisa Landén[2] ja sisar Laimi Leidenius.[3] Hänen puolisonsa vuodesta 1934 oli Eino Suolahden tytär Elli Suolahti,[2][4] professori Anto Leikola on heidän poikansa. Leikola tuli ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta normaalilyseosta 1918,[1] valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1927 ja väitteli tohtoriksi 1929, mutta oli jo vuodesta 1924 Helsingin yliopiston kemian laitoksen palveluksessa.[2] Hän oli yliopiston farmaseuttisen kemian ylimääräinen professori ja farmaseuttisen laitoksen johtaja vuodesta 1941 ja varsinainen professori vuodesta 1961. Leikola oli lääketehdas Orionin toimitusjohtajana 1933–1951. Sotilasarvoltaan hän oli lääkintäeverstiluutnantti (1941).[1]
Poliittinen toiminta
Leikola oli kansanedustaja 1945–1951 ja 1954–1962 kokoomuksesta valittuna. Pankkivaltuusmies hän oli 1945–1951 ja 1954–1958.[3] Leikola toimi myös tasavallan presidentin valitsijamiehenä vuodesta 1945.[1]
Lähteet
- Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 349-350. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.
- .aspx Erkki Leikola. Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- Otavan Iso tietosanakirja, osa 5, p. 435. Otava 1968.
- Leikola, Anto: Nenno Suolahti, aikansa kulttuuripersoonallisuus (Kopio: Archive.org.) Tyrvännön joulu 2001. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 29.12.2012.
Aiheesta muualla
- Leikola, Anto: / Leikola, Erkki (1900–1986). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 4.5.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.