Erkki Koponen
Erkki Adolf Koponen (27. joulukuuta 1899 Helsinki – 25. kesäkuuta 1996) oli suomalainen taidemaalari ja pikajuoksija. Hänelle myönnettiin professorin arvonimi vuonna 1964.
Taiteilija ja taidevaikuttaja
Koponen opiskeli Taideteollisessa Keskuskoulussa 1915–1916, Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1916–1919 ja 1920–1921 sekä myöhemmin André Lhoten akatemiassa Pariisissa. Koposen teoksia oli ensimmäisen kerran näyttelyssä vuonna 1917 ja Suomen Taiteilijaseuran yhteisnäyttelyihin hän osallistui vuodesta 1920 lähtien. Koponen osallistui kansainvälisiin näyttelyihin sekä Suomen taiteen näyttelyihin Oslossa 1946 ja 1950, Tukholmassa 1933 ja 1947 sekä Brysselissä, Haagissa, Prahassa, Varsovassa, Zürichissä, Firenzessä ja Pariisissa vuosina 1949–1950 sekä Lyypekissä 1952. Hän kuului Pro Natura -ryhmään. Koponen maalasi paljon muotokuvia ja teki useita monumentaalimaalauksia.
Erkki Koponen toimi taideopettajana STA:n koulussa vuosina 1947-65, rehtorina 1956-65 ja opettajana Teknillisessä korkeakoulussa vuosina 1947-50.
Taide-lehden päätoimittajana Erkki Koponen toimi vuosina 1959-1964.[1] Hän totesi vuonna 1959 ilmestynessä Taide-lehden ensinumerossa, että maamme taide on ollut eristetyssä asemassa ja meidän on keskitettävä kaikki käytettävissä olevat keinot ja mahdollisuudet entistä kiinteämmän ja hedelmällisemmän kansainvälisen yhteyden aikaansaamiseen.[2][3] Nykytaiteen museo oli esillä Taiteen pääkirjoituksessa vuonna 1961.[4]
Kuvittaja
Erkki Koponen toimi jatkosodassa TK-piirtäjänä. Hänen piirroksiaan näkyi Aseveli-lehdessä.[5] Hänen piirustuksiaan julkaistiin Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan kuviteussa painoksessa (1995).[6]
Erkki Koponen tunnettiin Ollin pakinoiden (Väinö Nuorteva) kuvituksistaan Uudessa Suomessa ja pakinakokoelmissa. Koponen on tehnyt muun muassa Kemin kirkon alttaritaulun, Hämeenlinnan suomalaisen säästöpankin seinämaalauksen, Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan kirjaston seinämaalauksen, Valkeakosken tehtaan seinämaalauksen ja Joensuun kaupunginkirjaston seinämaalauksen.
Urheilu-ura
Pikajuoksijana Koponen edusti Helsingin Kisa-Veikkoja. Hän saavutti Suomen mestaruuden 100 metrin juoksussa vuosina 1929–1930 ja 4 × 100 metrin viestijuoksussa vuosina 1925–1932.[7] Hän edusti myös Suomea maaotteluissa.
Lähteet
Kuvataiteilijat 2004 / Suomen Taiteilijaseura r.y. ISBN 978-951-608-063-8
- Kuvataiteilijat 1986, s. 192-§93. Suomen Taiteilijaseura, 1987.
- Koponen, Erkki: Esittely. Taide 60, näytenumero, 1959. Suomen Taiteilijaseura.
- Kastemaa, Heikki: Nykyaikojen kampanjat, s. 15. Valtion taidemuseo, Kuvataiteen keskusarkisto, 2009.
- Erkki Koponen: Nykytaiteen museo. (pääkirjoitus) Taide, 1961, nro 1.
- Sota-ajan viihdesampo Seura.fi. 4.9.2014. Viitattu 15.10.2020.
- Suomen kuvataiteen bibliografia kirjava.fng.fi. Viitattu 15.10.2020.
- Hannus, Matti: Yleisurheilu - Tuhat tähteä, s. 435–436. 2. painos. WSOY, 1984. ISBN 951-0-11900-8.
Aiheesta muualla
- Erkki Koponen taiteilijamatrikkelissa
- Erkki Koponen Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu).
- Wessman, Kerttuli: / Koponen, Erkki (1899–1996) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 21.3.2005. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.