Erkki Hervo

Erkki Johannes Hervo (11. kesäkuuta 1924 Helsinki – 5. syyskuuta 1994) oli suomalainen kuvataiteilija, taidemaalari ja taidegraafikko. Hänet tunnetaan suurikokoisista ja värikkäistä puupiirroksistaan, joilla hän teki läpimurtonsa 1960-luvulla.[1]

Erkki Hervo oli taiteilijoiden Lyyli ja Väinö Hervon poika. Hän opiskeli Vapaassa taidekoulussa ja Suomen Taideakatemian koulussa 1940-luvun lopulla, sota toi katkosta opiskeluun. Taideakatemiasta hän valmistui taidemaalariksi. Hervon ensimmäinen näyttely oli Helsingissä pian valmistumisensa jälkeen 1949 ja hän osallistui aktiivisesti ryhmänäyttelyihin muun muassa Ryhmä X/10:n jäsenenä.[1]

Hervo teki ensimmäisen puupiirroksensa sikarilaatikon kanteen ja sen seuraksi sarjan mustavalkoisia puupiirroksia. Ensimmäisen värillisen puupiirroksen hän teki 1949, minkä jälkeen hän alkoi tehdä tyylitellyn esittäviä väripuupiirroksia. Hervo kävi 1950-luvun puolivälissä katsomassa Venetsian biennaalia, jossa Piet Mondrian, Jackson Pollock, Giorgio de Chirico ja Carlo Carrà herättivät hänen ihailunsa.[1]

Hervon puupiirrokset muuntuivat 1960-luvulla abstraktimpaan suuntaan ja niiden koko kasvoi. Ajankohtainen informalismi näkyi myös Hervon teosten tyylissä. 1960-luvun loppupuoliskolla puupiirrokset muuttuivat pelkistetymmiksi ja värit voimakkaammiksi. Hervo käytti myös liukuvia bokashi-värejä ja kokeili japanilaistyyppistä vesiväripuupiirrosta.[1]

Hän opetti useita vuosikymmeniä 1972 alkaen puupiirrosten tekemistä Taideteollisessa korkeakoulussa. Opetuksen ohella Hervolla oli monia luottamustoimia muun muassa valtion kuvataidelautakunnan jäsenenä ja Suomen taidegraafikoiden liiton puheenjohtajana.[1]

Hervo sai Pro Finlandia -mitalin vuonna 1974 ja valtion taiteilijaeläkkeen 1986.[1] Graphica Creativa -palkinnon hän sai vuosina 1978 ja 1990.