Erisnimien välittömän viittaamisen teoria
Erisnimien välittömän viittaamisen teoria on kielifilosofinen teoria, jonka mukaan erisnimet ovat rigidejä designaattoreita eli ne viittaavat kaikissa mahdollisissa maailmoissa samaan olioon.[1] Erisnimien välittömän viittaamisen teoriaa ovat esittäneet muun muassa Ruth Barcan Marcus ja Saul Kripke. Teoria suuntautui erisnimien deskriptioteoriaa vastaan, koska teorian mukaan erisnimillä ei ole deskriptiivistä merkitystä, kuten jälkimmäinen oli esittänyt.[1]
Katso myös
- Erisnimien deskriptioteoria
- Kausaalinen merkitysteoria
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.