Erikoisupseeri
Erikoisupseerit ovat Suomen puolustusvoimissa upseereihin kuuluva henkilöstöryhmä, joka suorittaa yleensä akateemista erikoiskoulutusta vaativia tehtäviä. Puolustusvoimat rekrytoi erikoisupseerit yliopisto- tai korkeakoulututkinnon suorittaneina ja alansa työkokemusta hankkineina. Puolustusvoimat järjestää erikoisupseereille sotilasalan tehtävissä tarvittavaa täydennyskoulutusta.
Erikoisupseereja palvelee seuraavilla erikoisaloilla: lääkintä, eläinlääkintä, farmasia, musiikki, talous ja tekninen ala. Erikoisupseerien sotilasarvot vaihtelevat luutnantista kenraaliluutnanttiin.
Insinöörikenraaliluutnantteja on ollut Suomen historiassa vain yksi: puolustusministeriön kansliapäällikkö Jukka Juusti ylennettiin insinöörikenraaliluutnantiksi reservissä vuonna 2021.[1] Lääkintäkenraaliluutnanttina on palvellut puolustusvoimien ylilääkäri Kimmo Koskenvuo. Myös Pekka Somer palveli lääkintäkenraaliluutnanttina, mutta tuolloin kenraalin arvoja oli Suomessa vain kolme.
Erikoisupseerien tehtäviä
Farmasia-alan ja talousalan erikoisupseerit ovat erittäin harvinaisia ja palvelevat esikunnissa huollon tehtävissä. Musiikkialan erikoisupseerit toimivat sotilassoittokuntien sotilaskapellimestareina ja ovat suorittaneet yleensä musiikin maisterin (tai vastaavan aikaisemman) tutkinnon.
Lääkintäalan erikoisupseerit palvelevat tyypillisesti varuskuntasairaalassa lääkäreinä tai hammaslääkäreinä. Heidän koulutuksenaan on yleensä lääketieteen lisensiaatin tutkinto sekä myöhemmin mahdollisesti tohtorin tutkinto tai jokin erikoislääkärin pätevyys. Eläinlääkintäupseerit keskittyvät, Niinisalon pieneläinklinikkaa lukuun ottamatta, lähinnä ympäristöterveydenhuoltoonlähde?. Lääkintäreserviupseerikurssi Huoltokoulutuskeskuksessa Lahdessa kouluttaa reservin lääkintä- ja eläinlääkintäupseereita terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä.
Teknikkoupseerit ja insinööriupseerit ovat ehkä tavanomaisin erikoisupseeriryhmä. He suorittavat lukuisia eri tehtäviä Puolustusvoimien teknisillä aloilla. Teknikkoupseerit ovat häviävä ryhmä, sillä uusia teknikoita ei enää kouluteta. Insinööriupseeri on taustaltaan yleensä joko insinööri, insinööri (AMK) tai diplomi-insinööri. Insinöörieverstiluutnantin arvoon sekä sitä ylempiin sotilasarvoihin ylennyskelpoisuuden saavuttamiseksi vaaditaan tekniikan alan ylempi korkeakoulututkinto eli diplomi-insinöörin tai insinöörin ylempi AMK-tutkinto.lähde? Insinööriupseereja ei nykyään kouluteta reserviin kuin yksittäistapauksissa.
Erikoisupseerien tehtävät eivät yleensä riipu heidän sotilasarvostaan, ja heidän ylennyksensä tapahtuvat muun muassa korkeakoulututkinnosta valmistumisvuoden mukaisesti noudatellen vastaavan kadettiupseerin ylennystahtia. Tyypillinen eroamisikään mennessä saavutettava arvo on everstiluutnantti. Vain ylimpään johtoon siirtyvät erikoisupseerit ylennetään eversteiksi. Tyypillisesti Puolustusvoimien ylilääkäri ja ‑insinööri kuuluvat kenraalikuntaan ja ylikapellimestari on musiikkieverstiluutnantti tai ‑eversti. Viime aikoina erikoisupseereita on alettu jatkokouluttaa puolustusvoimien tarpeen mukaan esiupseerikurssilla ja toimialapäällikkökurssilla sekä yleisesikuntaupseerikurssilla.
Etiketti
Erikoisupseeri käyttää sotilasarvonaan erikoisliitteellään varustettua tavanomaista arvoa (esimerkiksi insinööriyliluutnantti, musiikkimajuri), mutta häntä puhutellaan pelkällä arvolla ilman etuliitettä (herra yliluutnantti, rouva majuri).
Erikoisupseereja tehtävältään ja koulutukseltaan muistuttavat sotilaspapit, jotka eivät kuitenkaan muodollisesti ole upseereja.
Lähteet
- Kansliapäällikkö Jukka Juusti ylennetään insinöörikenraaliluutnantiksi Valtioneuvosto. 6.12.2021. Viitattu 6.6.2022.