Erikoisjoukko
Erikoisjoukko on asevoimien sotilasyksikkö tai poliisin yksikkö joka on koulutettu ja varustettu tavanomaisista operaatioista poikkeaviin tehtäviin. Erikoisjoukot suorittavat tehtäviä, joihin muilla joukoilla ei ole suorituskykyä tai joissa muiden joukkojen käyttö ei ole tarkoituksenmukaista.[1] Erikoisjoukkoja voidaan käyttää muun muassa kohteiden tiedusteluun, maalinosoituksiin, sekä rajoitettuihin hyökkäyksiin erityisesti vastustajan avainhenkilöstöä ja tietoliikenneyhteyksiä vastaan.[2] Muita tehtäviä voivat olla esimerkiksi terrorismin vastaiset operaatiot, sabotaasi ja panttivankien vapauttaminen. Erikoisjoukot koostuvat fyysisesti ja henkisesti kestävistä sotilaista, jotka kykenevät pitkäaikaiseen toimintaan pienryhmissä kaikissa olosuhteissa. Niiden toiminta perustuu hyvään koulutukseen, perusteelliseen tehtäviin valmistautumiseen sekä yllätykseen ja nopeuteen.[3]
Määritelmiä
Erikoisjoukoille tunnusomaisia piirteitä ovat:[4]
- Vapaaehtoisuus ja tiukat valintakokeet
- Tavanomaisia joukkoja parempi fyysinen ja psyykkinen suorituskyky
- Monipuolinen ja kova koulutus
- Vaativat tehtävät
Usein termit erikoisjoukko ja eliittijoukko sekoitetaan virheellisesti keskenään. Nimitys eliittijoukko voidaan liittää mihin tahansa sotilasyksikköön esimerkiksi taistelussa kunnostautumisen, poliittisten syiden tai tavallista erikoisemman ja/tai kovemman koulutuksen perusteella. Termiä käytetään joskus esimerkiksi Ranskan muukalaislegioonasta, maahanlaskujoukoista ja merijalkaväestä. Eliittijoukoilla voi kuitenkin olla myös omat erikoisjoukkonsa.
Naton määritelmä
”Erikoisjoukot ovat erikoistehtäviin tarkoitettuja, organisoituja, koulutettuja ja varustettuja joukkoja, joiden henkilöstö on valikoitu ja koulutettu toimimaan fyysisesti ja psyykkisesti vaativissa olosuhteissa ja jotka käyttävät tehtävien toteutukseen tavanomaisista joukoista poikkeavia tekniikoita ja menetelmiä.
Erikoisjoukkoja käytetään sotilasstrategisten tai operatiivisten tavoitteiden saavuttamiseksi rauhan, kriisien ja sodan aikana itsenäisesti tai yhteistoiminnassa muiden joukkojen kanssa.
Poliittiset ja sotilaalliset syyt saattavat edellyttää avointa, peitettyä tai salattua toimintatapaa ja mahdollisesti tavanomaisista operaatioista poikkeavan fyysisen sekä poliittisen riskin hyväksymistä.
Erikoisoperaatiot poikkeavat tavanomaisista operaatioista käytettävien toimintamenetelmien, itsenäisen toimintakyvyn, fyysisen ja poliittisen riskin osalta ja ne ovat yleensä toteutukseltaan epäsymmetrisiä. Erikoisjoukkojen ominaisuudet: nopeus, ketteryys, tarkkuus ja joustavuus poikkeavat tavanomaisten joukkojen ominaisuuksista. Keskeistä erikoisoperaatioissa on, että niillä pyritään strategisten tai kokonaisoperaation kannalta merkittävien tavoitteiden saavuttamiseen.” (Nato Special Operations Headquartes (NSHQ): Special Operation Task Grout (SOTG) Manual (Draft), 2014)
Karsinta ja koulutus
Erikoisjoukkoihin pyrkivien täytyy läpäistä vaativa valintaprosessi, jossa selvitetään kokelaan fyysiset valmiudet ja suoritetaan psykologiset testit. Hyväksytyksi tulevilta edellytetään fyysistä ja henkistä kestävyyttä, aloitekykyä, itseluottamusta sekä kykyä toimia monimutkaisissa tilanteissa väsyneinä ja kovan paineen alaisina. Alkukarsinnan läpäisseet aloittavat erikoisjoukkojen koulutuksen, jonka aikana karsinta usein jatkuu ja kokelas voidaan hylätä missä vaiheessa tahansa. Monissa koulutusprosesseissa suurin osa kokelaista karsiutuu koulutuksen aikana. Koulutukseen voi sisältyä muun muassa tiedustelua, ase- ja ampumakoulutusta, viestitekniikkaa, räjähteiden käsittelyä, selviytymistaitoja, lähitaistelua, lääkintätaitoja, laskuvarjohyppykoulutusta sekä toimintaa helikopterien, ajoneuvojen ja veneiden kanssa. Muita koulutuksen aiheita ovat muun muassa ilmatulenjohto, vapaat laskuvarjohypyt korkealta ja matalalta, köysilaskeutumiset ja vuorikiipeily. Merivoimien erikoisjoukot sekä osa muista erikoisjoukoista saavat myös taistelusukeltajakoulutuksen.[5] Erikoisjoukkojen sotilaan koulutus operatiiviseen valmiuteen kestää yleensä 2-3 vuotta, jota seuraa vielä jatkokoulutus.[6]
Tunnetuimpia erikoisjoukkoja ovat Britannian maavoimien SAS ja Yhdysvaltain laivaston Navy Seals, jotka ovat olleet esikuvina monien muiden maiden erikoisjoukoille. Useiden maiden asevoimissa jokaisella puolustushaaralla on omat erikoisjoukkonsa.
Asevoimien ohella myös muilla viranomaistahoilla, kuten poliisivoimilla tai rajavartiostolla, voi olla omia erikoisjoukkoja. Tunnettuja esimerkkejä ovat esimerkiksi Saksan rajavartioston GSG 9 ja Ranskan poliisivoimien GIGN.
Asevoimien erikoisjoukkoja
Asevoimien erikoisjoukkoja maailmalla
Maailmalla tunnettuja asevoimien erikoisjoukkoja ovat muun muassa:
- SASR (Special Air Service Regiment) (Australian puolustusvoimien erikoisjoukko)
- NZSAS (New Zealand Special Air Service) (Uuden-Seelannin puolustusvoimien erikoisjoukko)
- Shayetet 13 – (Israelin merivoimien erikoisjoukko)
- Sayeret Matkal – (Israelin puolustusvoimien tiedustelu- ja iskuosastotoiminnan erikoisjoukko)
- Sayeret Yahalom – (Israelin puolustusvoimien pioneeritoiminnan erikoisjoukko)
- BFST – Brigade des Forces Spéciales Terre (Ranskan armeijan erikoisjoukko)
- SOG – Särskilda operationsgruppen (Ruotsin puolustusvoimien erikoisjoukko)
- KSK – Kommando Spezialkräfte (Bundeswehrin erikoisjoukko)
- Spetsnaz (Voiska SPETSialnogo NAZnatšenije, erikoisjoukot) - Venäläisistä erikoisjoukoista käytettävä yleistermi.
- SOBR (Spetsialnie Otryady Bistrovo Reagirovonie, nopean toiminnan erikoisjoukot)
- VDV (Vozdushno-Desantnye Voiska, Maahanlaskujoukot)
- GRU Spetsnaz, (Glavnoe Razvedyvatelnye Upravlenie, Päätiedustelupalvelu) Venäjän sotilastiedustelun erikoisjoukko
- OMON Venäjän sisäministeriön erikoisjoukko (puolisotilaallinen), ollut mukana esimerkiksi Tšetšenian sodassa
- Vityaz Venäjän sisäministeriön erikoisjoukko
- Alfa - Venäjän federaation turvallisuuspalvelu FSB:n erikoisjoukko
- Vympel - Venäjän federaation turvallisuuspalvelu FSB:n erikoisjoukko
- SAS – Special Air Service (Britannian maavoimien erikoisjoukko)
- SBS – Special Boat Service (Britannian merivoimien erikoisjoukko)
- SRR – Special Reconnaissance Regiment (Britannian maavoimien erikoisjoukko)
- DEVGRU (Yhdysvaltain merivoimien erikoisjoukko)
- Navy SEALs (Yhdysvaltain merivoimien erikoisjoukko)
- Delta Force (Yhdysvaltain maavoimien erikoisjoukko)
- Force Reconnaissance (Yhdysvaltain merijalkaväen erikoisjoukko)
- Marine Raider Regiment (Yhdysvaltain merijalkaväen erikoisjoukko)
- Green Berets (Yhdysvaltain maavoimien erikoisjoukko)
- Rangers (Yhdysvaltain maavoimien erikoisjoukko)
- Pararescue Jumpers (Yhdysvaltain Ilmavoimien erikoisjoukko)
- Combat Control Team (Yhdysvaltain Ilmavoimien erikoisjoukko)
Suomen puolustusvoimien erikoisjoukot
Suomen puolustusvoimilla on seuraavat erikoisjoukkoyksiköt:
- Maavoimat
- Erikoisjääkäripataljoona (ERIKJP)
- Laskuvarjojääkärikomppania (LsvJK) kouluttaa varusmiehiä laskuvarjojääkäreiksi.
- Erikoisjääkärikomppania (ERIKJK) koostuu palkatusta sotilashenkilöstöstä.[7].
- Erikoisjääkäripataljoona (ERIKJP)
- Merivoimat
- Meritiedustelupataljoona (MERITIEDP)
- Sukeltajakoulu (SUKK) kouluttaa varusmiehiä ja kantahenkilökuntaa sukeltajiksi. Sukeltajakoulussa annetaan erikoiskoulutusta taistelusukeltaja- ja raivaajasukeltajalinjalla
- Erikoistoimintaosasto (ETO) koostuu palkatusta sotilashenkilöstöstä.[8]
- Meritiedustelupataljoona (MERITIEDP)
- Rajavartiolaitos
- Erikoisrajajääkärikomppania (ERIKRJK) kouluttaa varusmiehiä erikoisrajajääkäreiksi.[9] Rajavartiolaitos toimii sodan aikana puolustusvoimien alaisuudessa.
- Rajavartiolaitoksen valmiusjoukkueet. Palkatusta henkilöstöstä koostuvia erikoisjoukkoja.[10]
Poliisien erikoisjoukot
Poliisien erikoisjoukkoja maailmalla
Maailmalla tunnettuja poliisin erikoisjoukkoja ovat muun muassa:
- BBE – Bijzondere Bijstands (Alankomaiden poliisin erikoisjoukko)
- Detasemen Khusus 8 (Indonesian poliisin erikoisjoukko)
- YAMAM – Yeḥidat Mishtara Meyuḥedet (Israelin poliisin erikoisjoukko)
- NOCS – Nucleo Operativo Centrale di Sicurezza (Italian poliisin erikoisjoukko)
- GEO – Grupo Especial de Operaciones (Espanjan poliisin erikoisjoukko)
- Pasukan Gerakan (Malesian poliisin erikoisjoukko)
- Beredskapstroppen (Norjan poliisin erikoisjoukko)
- GSG 9 – Grenzschutzgruppe 9 (Saksan rajavartioston terrorismin vastainen erikoisjoukko)
- GIGN – Groupe d’Intervention de la Gendarmerie Nationale (Ranskan poliisin erikoisjoukko)
- NI – Nationella insatsstyrkan (Ruotsin poliisin erikoisjoukko)
- AKS – Politiets Aktionsstyrke (Tanskan poliisin erikoisjoukko)
- CO19 – Central Operations Specialist Firearms Command (Ison-Britannian poliisin erikoisjoukko)
- SWAT – Special Weapons And Tactics (Yhdysvaltain poliisilaitosten erikoisjoukot)
- HRT – Hostage Rescue Team (FBI:n erikoisjoukko)
- Spezialeinsatzkommando – SEK (Saksan poliisin valmiusyksikkö)
- Valmiusyksikkö Karhu (Suomen poliisin valmiusyksikkö)
Lähteet
- Kimmo Kinnunen & Kimmo Nordberg: Utin jääkärirykmentti. Jalkaväen vuosikirja 2017-2018, 2017. Jalkaväen säätiö.
- Pääesikunta/suunnitteluosasto: Kenttäohjesääntö, Yleinen osa, Puolustusjärjestelmän toiminnan perusteet, s. 84, 97. Edita Prima Oy, 2008.
- Markku Salomaa: Erikoisjoukot iskevät ensimmäisinä, s. 28. Docenco 2015.
- Mika Suokas: "Fyysisesti ja psyykkisesti kestävien erikoisjoukkosotilaiden koulutus", Jalkaväen vuosikirja XXVIII 2011-2012, s. 129-131. Jalkaväen säätiö 2011.
- Mike Ryan: Erikoisjoukot. readme.fi 2007.
- Arto Hildén: "Erikoisjoukkojen käyttö uudistetussa taistelutavassa". Jalkaväen vuosikirja 2013-2014, 2013. Jalkaväen säätiö.
- Jarmo Huhtanen: Suomen erikoisjoukot pidetään piilossa julkisuudelta Helsingin Sanomat 7.3.2015. Viitattu 6.11.2020.
- Jarmo Huhtanen: Suomen erikoisjoukot pidetää piilossa julkisuudelta Helsingin Sanomat 7.3.2015. Viitattu 6.11.2020.
- Erikoisrajajääkärikoulutus Rajavartiolaitos. Arkistoitu 30.11.2020. Viitattu 6.11.2020.
- Rajavartiolaitoksen valmiusjoukkueet Rajavartiolaitos. Arkistoitu 30.11.2021. Viitattu 30.11.2021.
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Erikoisjoukko Wikimedia Commonsissa