Erik S. Nyholm
Erik S. Nyholm (s. 1929) on suomalainen suurpetotutkija ja eräkirjailija.
Nyholm väitteli tohtoriksi 1965. Hän työskenteli ennen eläkkeelle jäämistään Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen petotutkijana.
Teoksia
- Zur Ökologie von Myotis mystacinus (Leisl.) und M. daubentoni (Leisl.) (Chiroptera), Helsingin yliopiston väitöskirja. 1965
- Pyyntimetsissä. Gummerus 1971, uud. painos Myllylahti, Espoo 2013
- Ensimmäinen biologiankirjani 3 ; kirj. Helena Nyholm, Erik S. Nyholm ; työryhmä Matti Iipponen ym. Kunnallispaino, Vantaa 1978
- Toinen biologiankirjani 4 ; kirj. Helena Nyholm, Erik S. Nyholm ; työryhmä Matti Iipponen ym. Kunnallispaino, Vantaa 1979
- Neljäs biologiankirjani 6 ; kirj. Helena Nyholm, Erik S. Nyholm ; työryhmä Helena Nyholm ym. Kunnallispaino, Vantaa 1982, 1986
- Kolmas biologiankirjani 5 ; kirj. Helena Nyholm, Erik S. Nyholm ; työryhmä Matti Iipponen ym. Kunnallispaino, Vantaa 1985
- Ruskeakarhu : (Ursus arctos arctos L.) ; teksti Erik S. Nyholm ; valokuvat Eero Kemilä ; kuvatekstit Eero Kemilä ja Erik S. Nyholm. WSOY 1990
- Kairassa sattuu aina : Eränkävijän vuosirenkaita ; kirj. Erik S. Nyholm ym. ; toimittanut Mauri Soikkanen. Otava 2001
- Hylkijäiltä petojen jäljille ; kirj. Erik S. Nyholm, Kai-Eerik Nyholm. Otava 2012
Lähteet
- Hylkijäiltä petojen jäljille. Erik S. Nyholm & Kai-Eerik Nyholm. Savon Sanomat 28.10.2012. Web Archive 2012.
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.