Eric Sevareid

Arnold Eric Sevareid (26. marraskuuta 1912 Velva, Pohjois-Dakota – 9. heinäkuuta 1992 Washington, DC) oli yhdysvaltalainen toimittaja. Hän oli yksi niin sanotun Murrow’s Boys -toimittajaryhmän jäsenistä.[1]

Eric Sevareid.

Valmistuttuaan Minnesotan yliopistosta vuonna 1935 Sevareid työskenteli toimittajana Minneapolis Journalissa 1936–1937 ja New York Herald Tribunessa Pariisissa, kunnes Edward R. Murrow palkkasi hänet CBS:n radion ulkomaankirjeenvaihtajaksi raportoimaan toisesta maailmansodasta 1939. Sevareid kertoi ensimmäisenä amerikkalaisena Ranskan antautumisesta Saksalle vuonna 1940.[1]

Pariisista Sevareid pakeni sodan tieltä Lontooseen, missä hän raportoi Britannian taistelusta (Battle of Britain). Loppuvuodesta 1940 hän palasi Yhdysvaltoihin ja vuonna 1943 hän lähti komennukselle Itä-Aasiaan, missä hän raportoi Burman-Kiinan sotanäyttämöltä.[1][2] Myöhemmin Sevareid raportoi Titon partisaaneista ja saapui eteläiseen Ranskaan ensimmäisten yhdysvaltalaisten joukkojen mukana kulkien heidän kanssaan Saksaan saakka.[2]

Sodan jälkeen vuonna 1946 Sevareid raportoi muun muassa YK:n perustamisesta ja julkaisi teoksen Not So a Wild Dream. Vuosina 1946–1954 hän toimi CBS:n Washingtonin uutistoimituksen päällikkönä ollen senaattori Joseph McCarthyn kommunistivainojen (”mccarthyismin”) ensimmäisiä kriitikkoja.[2]

CBS:n Euroopan kirjeenvaihtajana Sevareid oli 1959–1961 työskennellen Ranskassa, Saksassa ja Britanniassa.[1][2] Yhdysvalloissa hän tuli tunnetuksi esiintymisestään CBS:n Walter Cronkiten juontamissa iltauutisissa 1964–1977 aina eläkkeelle jäämiseensä saakka.[1][2] Sevareid myös raportoi kaikista Yhdysvaltain presidentinvaaleista vuosina 1948–1976.[2] Eläkkeelle jäätyään hän jatkoi CBS:n konsulttina ja toimi kertojana useissa dokumenttiohjelmissa.[2]