Eric McCormack

McCormack esiintyi Kanadan televisiossa ensimmäistä kertaa vuoden 1986 elokuvassa The Boys from Syracuse.[5] Hän muutti Los Angelesiin Kaliforniaan ja teki televisiodebyyttinsä Yhdysvalloissa vuonna 1991 CBS-kanavan rikossarjan Top Cops jaksossa.[5] Hän näytteli vuonna 1992 elokuvassa The Lost World, joka perustui Arthur Conan Doylen romaaniin Kadonnut maailma, ja esiintyi myös elokuvan jatko-osassa Return to the Lost World, joka sai myös ensi-iltansa vuonna 1992.[5] Seuraavana vuonna hän sai vakioroolin etsivänä rikosdraamasta Street Justice.[2] Vuonna 1993 hän näytteli lisäksi televisioelokuvassa Double, Double, Toil and Trouble esittäen Mary-Kate ja Ashley Olsenin isää.[9]

McCormack esiintyi Colonel Francis Clay Mosbyn roolissa Lonesome Dove: The Series (1994) ja Lonesome Dove: The Outlaw Years (1995) -lännensarjojen 42 jaksossa.[2][8] Hänen mielestään se oli "fantastinen rooli".[7] The Guardian -lehden haastattelussa vuonna 2003 McCormack myönsi, että hän oli koe-esiintynyt "kaksi tai kolme kertaa" Ross Gellerin roolia varten; Frendit-tilannekomediasarjan rooli annettiin lopulta David Schwimmerille.[7] McCormack valittiin vuoden 1997 televisioelokuvaan Borrowed Hearts näyttelemään itsekästä liikemiestä, joka oppii rakastamaan, ja HBO-kanavan elokuvaan Exception to the Rule näytelemään vaimoaan pettävää aviomiestä.[7]

Vuonna 1997 McCormack näytteli myös pienrooleissa komediasarjoissa Townies, Veronican salaisuudet ja Ally McBeal.[5] Alun perin McCormackista oli tarkoitus tulla vakituinen näyttelijä NBC-kanavan komediasarjaan Jenny, mutta hänet erotettiin, koska televisioyhtiö poisti hänen roolihahmonsa sarjasta.[10]

McCormack sai läpimurtoroolinsa vuonna 1998, kun hänet valittiin esittämään Will Truman -nimistä lakimiestä NBC-yhtiön tilannekomediasarjaan Will & Grace, joka kertoo homomiehestä (Will) ja hänen juutalaisesta parhaasta ystävästään (Grace). McCormack kertoi, että hän oli vakuuttunut olevansa oikea näyttelijä rooliin. "Koe-esiintymisen lopussa Max [Mutchnik, toinen sarjan luojista ja vastaava tuottaja] sanoi 'Tuo oli täydellistä. Tiedoksesi, että sinun ei tarvitse koskaan olla enemmän homo kuin äsken.'"[7] McCormack selitti, että kun hän luki käsikirjoituksen ensimmäisen kerran "huomasin välittömästi, että se kertoi minusta. Siis, seksuaalista suuntautumista lukuun ottamatta, Will muistutti minua todella paljon. Hän on hyvä isäntä, hän on suhteellisen hauska ja hänellä on mahtavia ystäviä ja hän on hyvä ystävä heille ... homous ei vain ollut mitenkään iso juttu."[11] Sarjan ensimmäinen jakso lähetettiin 21. syyskuuta 1998 ja sitä katsoi Yhdysvalloissa lähes 8,6 miljoonaa henkeä.[12] Will and Grace keräsi nopeasti uskollisen yleisön ja sarja ja McCormack saivat hyviä arvosteluita. San Francisco Chroniclen John Carman huomautti, että McCormack ja Messing työskentelivät "mukavasti" yhdessä.[13] The Seattle Timesin Kay Mcfadden ylisti myös McCormackia, Messingiä ja sivunäyttelijöitä "erittäin hauskoiksi".[14] McCormack sai työstään kolme Emmy-ehdokkuutta[15][16][17] ja voitti yhden Emmyn parhaasta miespääosasta komediasarjassa vuonna 2001.[18] Lisäksi hän sai viisi Golden Globe -ehdokkuutta.[19]

Vuonna 1998 McCormack näytteli myös Stephen Herekin komediaelokuvassa Pyhä myyntitykki.[20] Elokuva ei menestynyt taloudellisesti ja se sai huonot arvostelut.[21][22] Seuraavana vuonna hän esiintyi komediaelokuvassa Free Enterprise (1999), joka kertoi kahdesta elokuvantekijästä (McCormack ja Rafer Weigel), joiden pakkomielteenä oli näyttelijä William Shatner ja Star Trek. Los Angeles Timesin elokuvakriitikko Kevin Thomas kirjoitti, että McCormack ja Weigel "tekevät molemmat vahvan vaikutuksen".[23] Vuonna 2000 McCormack näytteli ABC-kanavan televisioelokuvassa The Audrey Hepburn Story esittäen näyttelijä Mel Ferreriä.[24]

Vuoden 2001 Broadway-teatterikaudella McCormack esitti lyhyen aikaa professori Harold Hilliä (Craig Bierkon sijaisena) The Music Man -näytelmän uudessa versiossa, jonka Susan Stroman ohjasi Neil Simon Theatrelle.[25][26] Elokuussa 2002 hän esiintyi jälleen Harold Hillin roolissa, mutta vain yhden illan ajan, kun hän esitti muiden näyttelijöiden kanssa uusia versioita näytelmän kappaleista osana Hollywood Bowlin kesäkonserttisarjaa.[27] McCormack toimi Saturday Night Live -sketsisarjan 28. tuotantokauden neljännen jakson isäntänä 2. marraskuuta 2002.[28] Vuonna 2004 hän näytteli toistuvassa roolissa Ray Summersia Showtime-kanavan komediadraamassa Dead Like Me.[29] Seuraavana vuonna McCormack näytteli pääosaa elokuvassa The Sisters, joka perustui Anton Tšehovin näytelmään Kolme sisarta.[30] Elokuva sai ensi-iltansa vuoden 2005 Tribecan elokuvajuhlilla.[31]

Will & Gracen kahdeksas ja viimeinen tuotantokausi alkoi 18. toukokuuta 2006. Sarjan viimeinen jakso keräsi Yhdysvalloissa televisioiden ääreen yhteensä 18 miljoonaa katsojaa,[32] mikä teki siitä katsoituimman viihdeohjelman kuuteen vuoteen.[33]

McCormack vuonna 2006.

Will & Gracen loputtua McCormack esiintyi New Yorkissa yhdessä Fran Drescherin, Judy Reyesin, Brooke Smithin ja Maura Tierneyn kanssa Neil LaButen ohjaamassa Off Broadway -näytelmässä Some Girl(s), jota esitettiin Lucille Lortel Theatressa.[34] Hän näytteli kirjailijaa, joka on valmis vakiintumaan ja menemään naimisiin, mutta päättää vierailla ennen sitä neljän entisen tyttöystävänsä luona. McCormack sai kriittisiä arvosteluita. New York Timesiin kirjoittanut Ben Brantley totesi: "Ajattelematonta, naisia halveksivaa heteroseksuaalia esittävä McCormack ei ole juurikaan erilainen kuin huomaavaista, naisia palvovaa homoseksuaalia esittänyt McCormack. Kuten Will & Gracessa, hän painottaa joka toista lausetta saadakseen aikaan mahdollisimman koomisen vaikutelman ja höystää repliikkejään kurtistamalla kulmakarvojaan."[34] Brantley kuitenkin huomautti, että McCormackin tulkinta hahmosta oli "varmasti sujuvampi esitys" kuin David Schwimmerin versio vuonna 2005.[34] Entertainment Weeklyn Melissa Rose Bernardo kirjoitti, että McCormackin ja Maura Tierneyn välillä oli "uskomatonta kemiaa".[35]

Samana vuonna McCormack tuotti Lifetime-yhtiölle komedian Lovespring International, joka kertoo kuudesta kalifornialaisen "Beverly Hillsin eliittiin" kuuluvan Lovespring International -seuranhakutoimiston työntekijästä.[36] Sarjan saamat arvostelut olivat ambivalentteja;[37] The Boston Globen Matthew Gilbert kirjoitti, että Lovespring International oli "eläväinen pikku kaapeliyritelmä, jossa on yliampuvia hahmoja, huonoa makua, saatiiria ja poliittista epäkorrektiutta."[38] Sarjan kuvaukset lopetettiin vuoden aikana.[39]

Vuonna 2008 McCormack näytteli A&E-kanavan televisiominisarjassa The Andromeda Strain, joka oli uusi versio Michael Crichtonin romaaniin perustuvasta, vuonna 1971 valmistuneesta samannimisestä elokuvasta.[40] Hän esitti minisarjassa televisiotoimittaja Jack Nashia, joka kamppailee kokaiiniriippuvuuden kanssa. The Andromeda Strain sai sekalaisia arvosteluja,[41] eikä McCormackin esiintymistä otettu hyvin vastaan. Boston Globen Joanna Weiss kirjoitti, että "Erick McCormackin läsnäolo urheana televisiotoimittajana vaikuttaa erityisen asiaankuulumattomalta (kaikella kunnioituksella urheita toimittajia kohtaan)."[42] USA Todayn Robert Bianco totesi: "Pääosanäyttelijöihin lukeutuu ... kamppailevaa, kokaiiniriippuvaista journalistia esittävä Eric McCormack -raukka, joka viettää elokuvan jälkimmäisen puoliskon leikkimällä Ramboa autiomaassa. Sanotaan nyt vain, että McCormack tekee parhaansa sillä, mitä hänelle on annettu."[43] 5. syyskuuta 2008 McCormack vieraili televisiosarja Monkin seitsemännellä kaudella ja sadannessa jaksossa esittäen television rikosdokumenttisarjan imelää juontajaa.[44][45]

McCormack San Diegon Comic-Conissa vuonna 2009.

Tammikuussa 2009 McCormack palasi televisioon näytelläkseen TNT-kanavan draamassa Trust Me yhdessä Tom Cavanagh’n kanssa. Sarja kertoi fiktiivisestä mainostoimistosta, ja McCormack näytteli siinä Mason McGuirea, yhtiön vastaylennettyä taiteellista johtajaa, joka kamppailee parhaan ystävänsä (Cavanagh) arvaamattoman käytöksen kanssa.[46] McCormack paljasti USA Weekend -lehdelle antamassaan haastattelussa, ettei hän pelännyt joutuvansa lokeroiduksi tietyntyyppisiin rooleihin.[47] Hän päätti näytellä sarjassa, koska se oli "loistavasti kirjoitettu".[48] Sarjan ensimmäinen jakso lähetettiin 26. tammikuuta 2009 ja sitä katsoi lähes 3,4 miljoonaa henkeä.[49] Trust Me sai erittäin positiivisia arvosteluita: San Francisco Chroniclen Tim Goodman kirjoitti, että "... sarja on yllättävän vahva."[50] Los Angeles Timesin Mary McNamara totesi, että McCormack ja Cavanagh "saavat pidettyä roolihahmonsa tarkasti rajattuina mutta hillittyinä. He ovat toistensa vastakohtia, mutteivät kuitenkaan [The Odd Couple -televisiosarjan] Felixin ja Oscarin tuhkan tahraamalla, pesuainepulloa heiluttavalla tavalla".[51] Sarja kuitenkin lopetettiin yhden tuotantokauden jälkeen huonojen katsojalukujen vuoksi.[52][53]

McCormack näytteli pääosaa science-fiction-elokuvassa Alien Trespass (2009). Hän esitti tohtori Ted Lewisiä, jonka kehon valtaa avaruusolio Urp tehtyään pakkolaskun Maahan.[54] McCormack kertoi, että hänen ensimmäinen ajatuksensa oli tehdä hahmosta vieraan kuuloinen ja saada Ted Lewis kuulostamaan Spockilta.[54] Elokuva sai huonoja arvosteluja eikä se menestynyt taloudellisesti.[55][56] Toukokuussa 2009 hän esitti "El Galloa" Reprise Theatre Companyn tuottamassa 1960-luvun musikaalin The Fantasticks uudessa versiossa UCLA:n Freud Playhouse -teatterissa.[57][58] Hänellä oli myös sivurooli Richard Loncrainen komediaelokuvassa Tule omakseni,[59][60] joka sai ensi-iltansa elokuussa 2009.