Eric Carlberg

Carlberg edusti ammunnassa Stockholms AF:ää, Stockholms PK:ta ja niin ikään tukholmalaista FOK:ta. Hän kilpaili Ateenan välikisoissa 1906 kahdeksassa eri ammuntalajissa ja sai parhaan sijoituksensa 25 metrin pistoolista, jossa hän oli 11. Carlberg oli voittamassa hopeaa 50 ja 100 jaardin pienoiskiväärin makuuasentokilpailusta Lontoon olympialaisissa 1908. Hän oli tuolloin myös muun muassa viides 50 jaardin pistoolin joukkuekisassa ja jaetulla yhdeksännellä sijalla 25 jaardin pienoiskiväärin katoavien maalien kilpailussa.

Carlberg voitti Tukholman olympialaisissa 1912 neljä mitalia, joista kaikki joukkuekilpailuissa. Hän sai kaksi kultaista ja kaksi hopeista mitalia. Carlbergin paras henkilökohtainen sijoitus tuli 30 metrin olympiapistoolista, jossa hän oli kuudes. Hän osallistui vielä Pariisin kisoihin 1924, joiden aikaan hän oli 44-vuotias. Carlberg sijoittui 25 metrin kuvioammunnassa viidenneksitoista.

Carlbergin miekkailuseura oli tukholmalainen FFF. Hän kilpaili kalvassa vuoden 1908 olympialaisissa, joissa hän putosi henkilökohtaisen kilpailun alkulohkossa. Carlberg miekkaili myös joukkuekilpailussa, jossa Ruotsi sijoittui viidenneksi ja ylsi neljännelle tilalle Tukholmassa 1912. Hän aloitti nykyaikaisen viisiottelun olympialaisissa 1912, mutta keskeytti ensimmäisen lajin jälkeen.

Eric ja hänen kaksosveljensä Vilhelm, joka oli myös ampuja[1], olivat eläinlääkäri-isän neljästä lapsesta nuorimmat. Heidän isänsä kuoli kaksosten ollessa 12-vuotiaita. Sekä Ericistä että Vilhelmistä tuli sotilaita, ja he pääsivät majurin arvoon asti. Molemmat hankkivat pätevyyden myös liikunnanopettajiksi.

Carlberg meni vuonna 1924 naimisiin Elsa Lindellin kanssa. Myöhemmin hän oli sijoitettuna nykyisen Iranin alueelle kolmen vuoden ajan perustamassa joukkoja. Carlberg nimitettiin Ruotsin konsulikenraaliksi Teheraniin 1930 ja hän toimi Suomen konsulikenraalina kaupungissa vuosina 1935–1958.

• Carlbergin profiili sports-reference.com -sivustolla (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)