Erekhtheion

Erekhtheion (m.kreik. Ἐρέχθειον) on antiikin aikainen kreikkalainen temppeli Ateenan Akropolis-kukkulan pohjoislaidalla. Se oli omistettu monille Ateenan kaikkein vanhimmista kulteista.[1][2]

Erekhtheion
Ἐρέχθειον
Sijainti Akropolis, Ateena, Attika, Kreikka
Koordinaatit 37°58′20″N, 23°43′35″E
Rakennustyyppi kreikkalainen temppeli
Valmistumisvuosi 421–405 eaa.
Suunnittelija Filokles, Arkhilokhos
Tyylisuunta joonialainen
Julkisivumateriaali valkoinen marmori
Osa Unescon maailmanperintökohdetta
Ateenan Akropolis
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Historia

Erektheionin itäpääty.

Erekhtheion rakennettiin paikalle, jossa nähtiin tapahtuneen keskeisiä varhaiseen Ateenaan liittyviä myyttisiä tapahtumia, ja se sisällytti itseensä useita kaupungin vanhoja kultteja ja näihin tapahtumiin liittyviä pyhäinjäännöksiä. Osa mytologisisesta taustasta liittyy Ateenan varhaisten kuninkaiden Kekropsin ja Erekhtheuksen henkilöihin ja näiden ajan tapahtumiin. Osa liittyy puolestaan Athenen ja Poseidonin kiistaan Ateenan omistuksesta, jonka seurauksena Poseidon iski kolmikärjellään kallioon suolavesilähteen, Athene puolestaan loi oliivilehdon.[3]

Nykyinen temppeli on rakennettu vuosina 421–405 eaa.,[2] mutta sen arvellaan olevan varhaisemman temppelin paikalla. Temppelin arkkitehdit olivat Filokles ja Arkhilokhos.[3] Rakennusta muutettiin ja kunnostettiin 377/376 eaa. sekä 27 eaa. Temppeli muutettiin kristilliseksi kirkoksi 600-luvulla.[1]

Lordi Elgin vei yhden temppelin karyatidi-veistoksista Lontooseen vuonna 1811, ja patsas on nykyisin British Museumissa. Muut ovat vuodesta 1978 Akropolis-museossa suojassa ilmansaasteilta. Niiden alkuperäisellä paikalla on nykyään kopiot.[3][4]

Rakennus

Erekhtheionin pohjoissivu.

Erekhtheion edustaa joonialaista tyyliä, ja se on rakennettu Pentelikon-vuoren valkoisesta marmorista. Temppeli on pohjakaavaltaan erikoinen, sillä se koostuu suorakulmaisen ydinosan lisäksi sen pohjois- ja eteläpuolella olevista erillisistä pylväikkötiloista. Pohjakaava johtuu paitsi maaston epätasaisuudesta myös siitä, että temppeli sisällytti itseensä useita vanhoja kulttipaikkoja.[2]

Temppelin ydinosa jakautuu kahteen osaan, itä- ja länsiosaan. Itäosa oli pronaos eli esitemppeli. Sen sisään johti rakennuksen itäpäädyssä oleva joonialainen pylväikkö, jonka leveys oli noin 11,6 metriä. Itäosa oli omistettu Poseidonin, Erekhtheuksen, Zeuksen ja Buteen kulteille.[1][2]

Temppelin länsiosa oli sen varsinainen ydinosa eli cella. Sen sisään johti rakennuksen pohjoispuolella olevan siipirakennuksen pylväikkö, jonka leveys oli noin 10,7 metriä. Länsiosan lattia oli kolme metriä itäosan lattiaa alempana mutta katto samalla korkeudella. Länsiosa oli omistettu Athene Poliaan ja Hermeen kulteille. Lisäksi se sisälsi Erektheuksen haudan sekä Poseidonin kolmikärjen iskemät jäljet ja niistä syntyneen suolavesilähteen.[1][2]

Erekhtheionin eteläsiiven karyatidipylväikkö.

Länsiosasta oli pääsy L-kirjaimen muotoisia portaita pitkin rakennuksen eteläosan siipirakennukseen, jota koristi karyatidipylväikkö. Pylväikössä oli kuusi naishahmoista (kore) pylvästä eli karyatidia, jotka tukivat kattoa. Länsiosasta pääsi oven kautta myös aidattuun ulkotilaan, jossa sijaitsi Pandroseion eli Pandrosokselle omistettu pyhäkkö. Se piti sisällään muun muassa pienen Pandrosoksen temppelin, Athenen pyhän oliivipuun, Poseidonin suolavesilähteen sekä Kekropsin haudan.[1][2]

Temppelin länsiosassa säilytettiin todennäköisesti alun perin myös Athene Poliaan vanhaa oliivipuista kulttikuvaa (ksoanon),[2] jonka katsottiin olevan sama kuin taivaasta pudonnut ja Troijasta tuotu Palladion.[5][6] Koko rakennuksen ulkopuolta kiersi friisi, johon oli kuvattu tyttöjen valvomia Akropoliin kultteja.[2]

Lähteet

  1. Erechtheion Perseus. Viitattu 9.3.2015.
  2. Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Erekhtheion”, Antiikin käsikirja, s. 153. Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
  3. The Erechtheum of Acropolis Athens Greece Guide. Viitattu 9.3.2015.
  4. Grout, James: The Caryatids of the Erechtheion Encyclopaedia Romana. Viitattu 29.8.2016.
  5. Palladium Greek Myth Index. Arkistoitu 27.2.2015. Viitattu 9.3.2015.
  6. The Cult of Athena Polias Metrum. Viitattu 9.3.2015.

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.