Epsilon
Epsilon (isona kirjaimena Ε, pienenä ε tai ϵ, kreik. έψιλον) on kreikkalaisen kirjaimiston viides kirjain. Sen äännearvo on sekä muinais- että nykykreikassa [e], ja sen nimi epsilon tai e psilos tarkoittaa ”paljasta e:tä” vastakohtana eetalle. Kreikkalaisissa numeroissa epsilonin lukuarvo on 5.[1]
Muinaiskreikassa epsilon äännettiin lyhyenä [e]-äänteenä, siinä missä eeta äännettiin pitkänä [e:]-äänteenä. Nykykreikassa epsilonin ääntämys on säilynyt samana, kun taas eeta ei enää vastaa sen pidennettyä versiota vaan [i]-äännettä.[1]
Latinalaisessa kirjaimistossa epsilonia vastaa kirjain E/e ja kyrillisessä kirjaimistossa kirjain Е/е. Suomen kieleen epsilon translitteroidaan sekä muinaiskreikasta että nykykreikasta e.
Muoto ja sen historia
Epsilon on kehittynyt foinikialaisen kirjaimiston kirjaimesta (he), josta ovat kehittyneet myös heprean kielen he ja arabian kielen hā’. He-kirjain merkitsi konsonanttia, mutta kreikan kielessä siitä kehittyi vokaali. He on luultavasti kuvannut kädet pystyssä seisovaa ihmistä, mutta sen muoto on pelkistynyt ja kääntynyt poikittain.[2]
Arkaaisissa kirjaimistoissa epsilon oli foinikialaisen esikuvan tavoin usein peilikuva nykyiseen nähden, ja sen ”piikit” osoittivat vasemmalle. Myöhemmin kirjain kääntyi nykyiseen asentoon.[3] Epsilon oli käytössä kaikissa paikallisissa kreikkalaisissa kirjaimistoissa, ja sen muoto oli suuntaa ja kallistusta lukuun ottamatta suhteellisen samanlainen useimmissa kirjaimistoissa. Joissakin kirjaimistoissa (mm. Korintti, Epeiros) epsilon saattoi kuitenkin muistuttaa B-kirjainta ja toisissa (mm. Sikyon) tiimalasia.[4]
Epigrafisissa lähteissä epsilonista esiintyy muun muassa seuraavanlaisia variantteja:[5]
Merkityksiä
- ε on usein kulman nimenä.
- ϵ on mielivaltaisen pieni positiivinen luku, esimerkiksi raja-arvon ja funktion jatkuvuuden määritelmissä ja niihin perustuvissa todistuksissa.
- ϵ on Levi-Civita-symboli.
- ε on suorituskyvyn tunnus.
- ε on permittiivisyyden tunnus.
- ε on emissiosuhde.
- ε on lujuusopissa venymän tunnus.
Muita merkityksiä
- ε´ on kreikkalaisissa numeroissa luku 5.[1]
- ε on tietojenkäsittelytieteessä tyhjä merkkijono (pituus 0)
- ε on graafiteoriassa tyhjän kaaren merkki.
- ε on LVI-tekniikassa rekuperaatioasteen tunnus.lähde?
- ε on tähtitieteessä yleensä tähdistön viidenneksi kirkkain tähti (Bayerin designaatio).
- ɛ on IPA:ssa lavea puoliväljä etuvokaali
Tietokonejärjestelmissä
Tietokoneissa epsilon koodataan eri merkistöissä seuraavasti:
Ε | ε | ϵ | |
---|---|---|---|
ASCII, koodisivut 437, 860, 861, 862, 863 |
0x45 |
0xEE | |
ASCII, koodisivut 850, 852, 857, 864 | 0x45 | ||
ASCII, koodisivu 869 | 0xA8 | 0xDE | |
Unicode | U+0395 | U+03B5 | U+03F5 |
Lähteet
- Kiilunen, Jarmo & Nikki, Nina: Alfasta oomegaan. Uuden testamentin kreikan tukipaketti, s. 124–127. Suomen eksegeettisen seuran julkaisuja 103. Helsinki: Suomen eksegeettinen seura, 2013. ISBN 978-951-9217-58-1.
- Korpela, Jukka K.: Kirjainten tarinoita (pdf) (s. 59) jkorpela.fi. Viitattu 15.4.2016.
- Voutiras, E.: ”The introduction of the alphabet”. Teoksessa Christidis, A.-F. (toim.): A History of Ancient Greek. From the Beginnings to Late Antiquity, s. 267. Cambridge University Press, 2007. ISBN 978-0-521-83307-3.
- Karali, M.: ”Writing systems”. Teoksessa Christidis, A.-F. (toim.): A History of Ancient Greek. From the Beginnings to Late Antiquity, s. 204–205. Cambridge University Press, 2007. ISBN 978-0-521-83307-3.
- Ancient Greek letter forms Poinikastas. Centre for the Study of Ancient Documents, University of Oxford. Viitattu 15.12018.
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Epsilon Wikimedia Commonsissa