Epikuroksen mukaan on mahdotonta elää edes mukavasti

Epikuroksen mukaan on mahdotonta elää edes mukavasti[1] (m.kreik. Ὅτι οὑδὲ ἡδεως ζῆν ἔστιν κατ' Ἐπίκουρον, Hoti ūde hēdeōs zēn estin kat' Epikūron; lat. Non posse suaviter vivi secundum Epicurum) on Plutarkhoksen Moralia-kokoelmaan (kirja XIV, 75) kuuluva tutkielma, joka on suunnattu epikurolaisuutta vastaan. Se on kirjoitettu 100-luvun alkupuolella jaa.

Epikuroksen mukaan on mahdotonta elää edes mukavasti
Ὅτι οὑδὲ ἡδεως ζῆν ἔστιν κατ' Ἐπίκουρον
Alkuperäisteos
Kirjailija Plutarkhos
Kieli muinaiskreikka
Genre filosofia
Julkaistu n. 100
Sarja: Moralia
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Sisältö

Tutkielma on muodoltaan dialogi, jossa keskustelevat Plutarkhos, Zeuksippos, Aristodemos ja Theon. Teos käsittelee epikurolaisia oppeja laajalti. Lyhyen johdannon jälkeen se voidaan jakaa kahteen osaan. Ensimmäinen osa arvostelee epikurolaisten käsitystä hyvästä. Se jakaantuu edelleen kolmeen osaan Platonin tekemän sielun kolmijaon ja Aristoteleen kolmenlaisen elämän jaottelun mukaisesti:

  1. Epikurolaisille hyvä on olemassa ennen kaikkea suhteessa ruumiiseen, ja suhteessa sieluun ainoastaan siinä määrin, kun ihminen odottaa ruumiille tulevaa hyvää tai pelkää ruumiille tulevaa pahaa. Tällainen käsitys onnellisuudesta on liian kapea ja tuhoaa ihmiselon korkeamman puolen palauttamalla kaiken pelkkään ruumiilliseen hyvään.
  2. Epikurolaisten hylkäämät sielun nautinnot, kuten taide, kirjallisuus, historia, matematiikka ja musiikin teoria, mahdollistavat korkeammat ja vapaammat nautinnot.
  3. Julkinen elämä tuottaa suurempia nautintoja kuin epikurolaisten triviaali elämä Puutarhassa. Jopa pelkkä muisto suurista teoista voittaa ruumiillisen kivun.[2]

Toinen osa käsittelee epikurolaista näkemystä jumalista ja tuonpuoleisesta. Plutarkhoksen mukaan platonilainen tai stoalainen näkemys mahdollistaa ihmisille suuremman onnellisuuden ja nautinnon. Plutarkhos ei kuitenkaan erityisesti argumentoi sen puolesta, että nämä näkemykset olisivat todempia kuin epikurolainen näkemys.[2] Eräs keskeisiä teemoja on suhtautuminen taikauskoon. Dialogissa epikurolaisuutta arvostellaan Aristodemoksen suulla muun muassa siitä, että samalla kun se taistelee kaikkea taikauskoa vastaan, se kiistää myös kaiken jumalallisen kaitselmuksen olemassaolon. Usko kaitselmukseen taas tekee elämästä onnellista ja luottavaista. Näin epikurolaisuus itse asiassa vie ihmisiltä mahdollisuuden onnellisuuteen.[2][3] Theon puolestaan huomauttaa, että epikurolaiset vievät ihmisiltä yhden suurimmista nautinnoista, tuonpuoleisen paremman elämän odotuksen, joka on yhtä nautinnollista kaikille riippumatta siitä, millainen elämä nyt on ollut. Epikurolainen näkemys sen sijaan tuo toivottomuutta sekä onnettomille että onnellisille.[2]

Plutarkhos arvostelee epikurolaisuutta myös tutkielmissaan Kolotesta vastaan ja Onko ”Elä huomaamattomana” hyvä ohje.

Lähteet
  1. Sironen, Erkki & Vesterinen, Sampo: Liite Plutarkhoksen kirjallinen jäämistö, teoksessa Plutarkhos: Hellien tunteiden kirja, s. 191–193. Suomentaneet ja selityksin varustaneet Erkki Sironen ja Sampo Vesterinen. Jälkisanat Erkki Sironen. Olympos-sarja. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-3274-9.
  2. Einarson, Benedict & de Lacy, Phillip H. ”Introduction”, s. 4–10 teoksessa Plutarch; Einarson, Benedict & de Lacy, Phillip H. (käännös): Plutarch’s Moralia in Fifteen Volumes. XIV. Cambridge, Massachusetts: Harvard University Press, 1967.
  3. Torkki, Juhana: The Dramatic Account of Paul’s Encounter with Philosophy : An Analysis of Acts 17:16-34 with Regard to Contemporary Philosophical Debates, s. 73. Väitöskirja. University of Helsinki, Department of Biblical Studies, 2004. Teoksen verkkoversio.

    Kirjallisuutta
    • Plutarch: That Epicurus Actually Makes a Pleasant Life Impossible. Teoksessa Plutarch: Moralia. Volume XIV. Loeb Classical Library 428. That Epicurus Actually Makes a Pleasant Life Impossible. Reply to Colotes in Defence of the Other Philosophers. Is "Live Unknown" a Wise Precept? On Music. Cambridge, MA: Harvard University Press. Kreikankielinen alkuteksti ja englanninkielinen käännös.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.