Epakti

Epakti (lat. epactae) on ajanlaskussa kuhunkin vuoteen liittyvä luku, joka osoittaa, kuinka monta vuorokautta vuoden ensimmäisenä päivänä oletetaan kuluneen edellisestä uudestakuusta.[1][2] Epaktia käytetään pääasiassa pääsiäisen ajankohdan laskemiseen. Kunkin vuoden epakti on tavallisimmin 11:n verran suurempi, joskus 19:n pienempi kuin edellisen vuoden, koska kalenterivuosi on 365 paitsi karkausvuosina 366 päivän pituinen, mutta 12 synodista kuukautta on noin 354–355 päivän pituinen.[3] Epaktin avulla lasketut kuun vaiheiden ajankohdat ovat kuitenkin vain ajanlaskussa käytettyjä likiarvoja; niiden todelliset päivämäärät saattavat poiketa epaktin avulla lasketuista jonkin verran.

Nimitys epakti johtuu kreikan kielen sanoista epakte' hèmera (επακτη ημερα), jotka tarkoittavat tarkoittaa lisättyä päivää.[1]

Kuukalenteri

Epaktin avulla voidaan aurinkokalenterin, esimerkiksi gregoriaanisen kalenterin päivämäärä muuntaa vastaavaksi päiväksi kuukalenterissa tai lunisolaarisessa kalenterissa.

Aurinkokalenterissa vuodessa on 365 paitsi karkausvuosina 366 päivää. Kuukalenterin vuodessa on 12 kuukautta, joissa on vuorotellen 30 ja 29 päivää; lunisolaarisissa kalentereissa lisätään vuoteen toisinaan kolmastoista kuukausi.

Jos aurinko- ja kuukalenterin mukainen vuosi joskus alkavat samana päivänä, seuraavana vuonna aurinkokalenterin vuosi alkaa 11 päivää myöhemmin kuin kuukalenterin ja sitä seuraavana 22 päivää myöhemmin. Näiden lisättyjen päivien lukumäärä on epakti, ja kun ne lisätään aurinkovuoden päivämäärään, saadaan sitä vastaava päivämäärä kuukalenterin mukaan. Kun näin laskettu epakti saa arvon 30 tai ylittää sen, kuukalenterissa vuoteen lisätään ylimääräinen kuukausi ja epaktista vähennetään 30. Jokaisen vuoden epakti on siis välillä 0...29.

Karkauspäivä pidentää sekä aurinko- että kuuvuotta, joten sitä ei oteta huomioon muille päivämäärille tehdyissä epaktilaskuissa.

Metonin 19 vuoden jakso

Trooppinen vuosi on noin 365¼ vuorokautta, kun taas synodinen kuukausi on keskimäärin hieman pidempi kuin 29½ vuorokautta. Kumpikaan näistä luvuista ei ole kokonaisluku. Mutta jo kauan on tiedetty, että 19 trooppista vuotta on kutakuinkin yhtä pitkä kuin 235 synodista kuukautta. Tätä 19 vuoden jaksoa sanotaan Metonin jaksoksi, ja se voi kestää 6 939 tai 6 940 vuorokautta riippuen siitä, sisältyykö siihen neljä vai viisi karkauspäivää.

Tämän 19-vuotisen jakson kuluttua kuun vaiheet sattuvat yleensä samoiksi vuoden päiviksi, minkä vuoksi myös epaktit toistuvat 19 vuoden välein samassa järjestyksessä. Kuitenkin 19 × 11 = 209, eikä tämä tulo ole jaollinen 30:llä vaan sen jakojäännös 30:llä jaettaessa on 29. Siksi tämän jakson lopussa epaktia joudutaan korjaamaan termillä +1, jotta uuden Metonin jakson epaktit olisivat samat kuin 19 vuotta aikaisemmin. Tätä korjaustermiä sanotaan "kuun hypyksi" (lat. saltus lunae). Vuoden järjestyslukua 19-vuotisessa Metonin jaksossa sanotaan kultaiseksi luvuksi.

Gregoriaaninen kalenteri ja Liliuksen epaktit

Kun gregoriaaninen kalenteri vuonna 1582 otettiin käyttöön, korjattiin myös taulukoita, joiden avulla pääsiäisen ajankohta juliaanisessa kalenterissa oli siihen saakka laskettu. Gregoriaanisessa kalenterissa epaktit määräytyvät Aloysius Liliuksen alun perin laatimien, hieman muokattujen sääntöjen mukaan.[4] Vanhoihin oletuksiin kuun vaihteiden ajankohdista tehtiin seuraavat korjaukset:

"aurinkoyhtälö", jonka mukaisesti epaktista vähennetään 1:llä silloin, kun gregoriaanisesta kalenterissa vuosisadan vaihteessa jätetään karkauspäivä pois (3 kertaa 400 vuodessa)
"kuuyhtälö", jonka mukaisesti epaktiin lisätään 1, mikä tehdään 8 kertaa 2 500 vuoden aikana; näistä 7 kertaa 300 vuotta edellisen kerran jälkeen ja kahdeksas kerta 400 vuotta edellisen kerran jälkeen).

"Aurinkoyhtälö" perustuu muutoksiin, jotka gregoriaanisessa kalenterinuudistuksessa tehtiin, jotta kalenterivuosi keskimäärin olisi mahdollisimman tarkoin trooppisen vuoden pituinen. "Kuuyhtälö" määräytyi vuosisatojen kuluessa kertyneiden havaintojen perusteella, joiden mukaan Kuu liikkuu hieman nopeammin kuin aikaisemmissa kuukalentereissa oli oletettu. Vuoden 1582 aikoihin jolloin gregoriaaninen kalenteri otettiin käyttöön, voitiin jo todeta, että siihen aikaan uusikuu ja täysikuu sattuivat hieman yli neljä vuorokautta aikaisemmin kuin niiden olisi pitänyt sattua vanhojen, Metonin jaksoon perustuvien taulukoiden mukaan.

Uudenkuun ajankohdat eri vuosina

Laskettaessa kuun vaiheiden tai pääsiäisen ajankohta epaktien avulla oletetaan, että vuoden kunakin päivänä on uusikuu sellaisina vuosina, joiden epakti on merkitty kunkin päivämäärän kohdalle seuraavaan taulukkoon:

päivä	tammikuu	helmikuu	maaliskuu	huhtikuu	toukokuu	kesäkuu	heinäkuu	elokuu	syyskuu	lokakuu	marraskuu	joulukuu
1	*	29	*	29	28	27	26	25, 24	23	22	21	20
2	29	28	29	28	27	26	25	23	22	21	20	19
3	28	27	28	27	26	25, 24	24	22	21	20	19	18
4	27	26	27	26	25	23	23	21	20	19	18	17
5	26	25, 24	26	25, 24	24	22	22	20	19	18	17	16
6	25	23	25	23	23	21	21	19	18	17	16	15
7	24	22	24	22	22	20	20	18	17	16	15	14
8	23	21	23	21	21	19	19	17	16	15	14	13
9	22	20	22	20	20	18	18	16	15	14	13	12
10	21	19	21	19	19	17	17	15	14	13	12	11
11	20	18	20	18	18	16	16	14	13	12	11	10
12	19	17	19	17	17	15	15	13	12	11	10	9
13	18	16	18	16	16	14	14	12	11	10	9	8
14	17	15	17	15	15	13	13	11	10	9	8	7
15	16	14	16	14	14	12	12	10	9	8	7	6
16	15	13	15	13	13	11	11	9	8	7	6	5
17	14	12	14	12	12	10	10	8	7	6	5	4
18	13	11	13	11	11	9	9	7	6	5	4	3
19	12	10	12	10	10	8	8	6	5	4	3	2
20	11	9	11	9	9	7	7	5	4	3	2	1
21	10	8	10	8	8	6	6	4	3	2	1	*
22	9	7	9	7	7	5	5	3	2	1	*	29
23	8	6	8	6	6	4	4	2	1	*	29	28
24	7	5	7	5	5	3	3	1	*	29	28	27
25	6	4	6	4	4	2	2	*	29	28	27	26
26	5	3	5	3	3	1	1	29	28	27	26	25
27	4	2	4	2	2	*	*	28	27	26	25, 24	24
28	3	1	3	1	1	29	29	27	26	25	23	23
29	2		2	*	*	28	28	26	25, 24	24	22	22
30	1		1	29	29	27	27	25	23	23	21	21
31	*		*		28		26	24		22		20

Taulukko muodostetaan siten, että tammikuun 1. päivän kohdalle merkitään luku 0 (jonka sijasta nollan merkkinä usein käytetään asteriskia, *[5]), 2. päivän kohdalle luku 29 ja siitä lähtien edelleen jokaiselle vuoden päivälle yhtä pienempi luku kuin edelliselle päivälle, paitsi kun luku on nolla, jolloin seuraavalle päivälle merkitään 29. Kun kuukalenterissa kuitenkin joka toinen kuukausi on 29-päiväinen, merkitään luvut 25 ja 24 joka toinen kerta saman päivän kohdalle, ei kuitenkaan joulukuun lopussa.[5]

Kuukalenterin mukainen eli lunaarinen kuukausi alkaa taulukosta saatuna päivänä. Täydenkuun oletetaan olevan tällöin alkavan kuukauden 14. päivänä.[5]

Esimerkiksi vuoden 2016 epakti on 21. Niinpä epaktilaskuissa vuonna 2016 oletetaan uudenkuun olevan ylläolevan taulukon mukaisesti 10. tammikuuta, 8. helmikuuta, 10. maaliskuuta, 8. huhtikuuta, 8. toukokuuta, 6. kesäkuuta, 6. heinäkuuta, 4. elokuuta, 3. syyskuuta, 2. lokakuuta, 1. marraskuuta, 30. marraskuuta ja 30. joulukuuta. Kun lunaarinen kuukausi alkaa 10. maaliskuuta, tämän kuukauden laskennallinen täysikuu, jonka mukaan pääsiäinen määräytyy, on kyseisen kuukauden 14. päivänä eli 23. maaliskuuta. Kuten edellä todettiin, nämä kuitenkin ovat vain kuitenkin vain kalenterilaskuissa käytettyjä likiarvoja. Todellisuudessa vuonna 2016 vain tammi- ja helmikuun uudetkuut sattuvat edellä ilmoitetuiksi päivämääriksi, maaliskuusta lähtien ne ovat 1–2 päivää aikaisemmin. [6]

Eri vuosien epaktit

Seuraavaan taulukkoon on merkitty vuosien 1900-2099 kultaiset luvut ja epaktit.[7] Lisäksi siihen on merkitty kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun laskennallinen ajankohta, jota seuraava sunnuntai on pääsiäissunnuntai.

Vuodet											Kultainen luku	Epakti	Täydenkuun laskennallinen ajankohta
1900	1919	1938	1957	1976	1995	2014	2033	2052	2071	2090	1	29	14. huhtikuuta
1901	1920	1939	1958	1977	1996	2015	2034	2053	2072	2091	2	10	3. huhtikuuta
1902	1921	1940	1959	1978	1997	2016	2035	2054	2073	2092	3	21	23. maaliskuuta
1903	1922	1941	1960	1979	1998	2017	2036	2055	2074	2093	4	2	11. huhtikuuta
1904	1923	1942	1961	1980	1999	2018	2037	2056	2075	2094	5	13	31. maaliskuuta
1905	1924	1943	1962	1981	2000	2019	2038	2057	2076	2095	6	24	18. huhtikuuta
1906	1925	1944	1963	1982	2001	2020	2039	2058	2077	2096	7	5	8. huhtikuuta
1907	1926	1945	1964	1983	2002	2021	2040	2059	2078	2097	8	16	28. maaliskuuta
1908	1927	1946	1965	1984	2003	2022	2041	2060	2079	2098	9	27	16. huhtikuuta
1909	1928	1947	1966	1985	2004	2023	2042	2061	2080	2099	10	8	5. huhtikuuta
1910	1929	1948	1967	1986	2005	2024	2043	2062	2081		11	19	25. maaliskuuta
1911	1930	1949	1968	1987	2006	2025	2044	2063	2082		12	0	13. huhtikuuta
1912	1931	1950	1969	1988	2007	2026	2045	2064	2083		13	11	2. huhtikuuta
1913	1932	1951	1970	1989	2008	2027	2046	2065	2084		14	22	22. maaliskuuta
1914	1933	1952	1971	1990	2009	2028	2047	2066	2085		15	3	10. huhtikuuta
1915	1934	1953	1972	1991	2010	2029	2048	2067	2086		16	14	30. maaliskuuta
1916	1935	1954	1973	1992	2011	2030	2049	2068	2087		17	25	17. huhtikuuta
1917	1936	1955	1974	1993	2012	2031	2050	2069	2088		18	6	7. huhtikuuta
1918	1937	1956	1975	1994	2013	2032	2051	2070	2089		19	17	27. maaliskuuta

Lähteet

Annukka Aikio: ”epakti”, Uusi sivistyssanakirja, s. 187. Otava, 1973. ISBN 951-1-00945-1.
O. Pedersen, G. V. Coyne (ed.): ”The Ecclesiastical Calendar and the Life of the Church”, The Gregorian Reform of the Calendar: Proceedings of the Vatican conference to commemorate its 400th anniversary, s. 39-40. Vatikaani: Specola Vaticana, 1983. Teoksen verkkoversio.
Canon II de Epactis et Noviluniis (Gregoriaanisen kalenterin II kaanon, latinalainen alkuteksti sekä ranskan- ja englanninkieliset käännökset) henk-reints.nl.
Gregorian Reform of the Calendar NASA Astrophys Data System.
”Epacts, Indication of new moons”, Catholic Encyclopedia, 5. osa (Diocese–Fathers). New York: Robert Appleton Company, 1909. Teoksen verkkoversio.
Yliopiston almanakka karkausvuodeksi 2016 jälkeen Vapahtajamme Kristuksen syntymän. Helsingin yliopisto, 2015. ISSN 1239-1654.
”Epacts, How to find the epact”, Catholic Encyclopedia, , 5. osa (Diocese–Fathers). New York: Robert Appleton Company, 1909. Teoksen verkkoversio.

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[Aikio-1] Annukka Aikio: ”epakti”, Uusi sivistyssanakirja, s. 187. Otava, 1973. ISBN 951-1-00945-1.

[2] O. Pedersen, G. V. Coyne (ed.): ”The Ecclesiastical Calendar and the Life of the Church”, The Gregorian Reform of the Calendar: Proceedings of the Vatican conference to commemorate its 400th anniversary, s. 39-40. Vatikaani: Specola Vaticana, 1983. Teoksen verkkoversio.

[3] Canon II de Epactis et Noviluniis (Gregoriaanisen kalenterin II kaanon, latinalainen alkuteksti sekä ranskan- ja englanninkieliset käännökset) henk-reints.nl.

[4] Gregorian Reform of the Calendar NASA Astrophys Data System.

[Catholic-5] ”Epacts, Indication of new moons”, Catholic Encyclopedia, 5. osa (Diocese–Fathers). New York: Robert Appleton Company, 1909. Teoksen verkkoversio.

[6] Yliopiston almanakka karkausvuodeksi 2016 jälkeen Vapahtajamme Kristuksen syntymän. Helsingin yliopisto, 2015. ISSN 1239-1654.

[7] ”Epacts, How to find the epact”, Catholic Encyclopedia, , 5. osa (Diocese–Fathers). New York: Robert Appleton Company, 1909. Teoksen verkkoversio.