Eosinofiili

Eosinofiilit ovat immuunipuolustusjärjestelmän jyvässoluja eli granylosyyttejä. Eosinofiilien merkityksestä ei tiedetä vielä läheskään kaikkea, mutta tutkimuksissa on selvinnyt, että ne osallistuvat lähes kaikkiin elintoimintoihin. Eosinofiilit tuhoavat esimerkiksi viruksia, bakteereita ja loisia. Ne osallistuvat myös elimistön tulehdusvasteeseen etenkin allergisissa reaktioissa ja astmassa.[1]

Eosinofiili.

Eosinofiilien määrä lisääntyy kudoksissa ja veressä välittömissä allergioissa, loistaudeissa ja kroonisissa tulehduksissa. Myös sedatiivisten eli väsyttävän vaikutuksen omaavien lääkeiden, joidenkin antibioottien sekä psyllium-kuidun nauttiminen lisää eosinofiilien määrää.[1]

Eosinofiilien määrä on suurimmillaan illalla ja pienimmillään aamulla. Eosinofiilien määrä vähenee myös esimerkiksi fyysisen rasituksen, kognitiivisen stressin ja kortikosteroidien vaikutuksesta. Esimerkiksi alkoholimyrkytys tai liian suuri kortisolintuotanto laskevat eosinofiilien määrän epänormaalin pieneksi.[1]

Eosinofiilisten valkosolujen rakkulat eli granulat sisältävät mikrobeja tappavia, solukalvoja ja hermoja vaurioittavia entsyymejä. Kiteisen ytimen ulkopuolella on externum eli matrix, jossa muut spesifisen granulan komponentit sijaitsevat. Läpimitaltaan eosinofiilit ovat 12–15 mikrometriä ja niiden tuma on tyypillisesti kaksilohkoinen. Eosinofiilisiä granulosyyttejä on neljää eri tyyppiä, joista osa värjäytyy tietyillä kudosväreillä tunnusomaisen punertaviksi.