Entelodon
Entelodon on sukupuuttoon kuollut sorkkaeläinten suku. Se eli Euraasiassa myöhäiseltä eoseeniltä varhaiselle oligoseenille. Entelodon kasvoi 2,1 metrin korkuiseksi, 3 metrin pituiseksi ja painoi noin tonnin. Vaikka Entelodonista puhutaan usein sikana, se oli vain niiden etäinen sukulainen.
- Taiteilijan näkemys.
Entelodon | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
Lahko: | Sorkkaeläimet Artiodactyla |
Heimo: | †Entelodontit Entelodontidae |
Suku: |
†Entelodon Aymard, 1846 |
Synonyymit | |
|
|
Lajit | |
|
|
Katso myös | |
Ravinto
Entelodon oli kaikkiruokainen. Se söi kaikkea eloperäistä: hedelmiä, raatoja, pähkinöitä, juuria, köynnöksiä ja erilaisia eläimiä - jopa omia lajitovereitaan. Entelodon viihtyi keitailla ja lähteillä, jonne muut eläimet kokoontuivat juomaan. Entelodonilla oli vahvat leuat, ja löydetyt katkenneet hampaat viittaavat siihen, että Entelodon olisi pystynyt murskaamaan luita. Entelodon oli myös hyvin nopea.
Fossiilit
Entelodonin fossiilit ovat hyvin yleisiä, ja niitä on löydetty Pohjois-Amerikasta satoja. Joidenkin yksilöiden fossiileissa oli merkittäviä vammoja, jotka oli voinut aiheuttaa vain toinen Entelodon. Vammoja olivat esimerkiksi murskautuneet poskiluut, puremat ja pään haavat, jotka ovat luultavasti syntyneet kahden Entelodon-uroksen reviiri- tai kosiotappelussa.
Populaarikulttuurissa
Entelodon esiintyy muun muassa BBC:n ohjelman Matkalla muinaisten petojen kanssa kolmannessa osassa.
Lähteet
- Haines, Tim & Chambers, Paul: Esihistoriallinen eläinmaailma, s. 181. Gummerus, 2007. ISBN 978-951-20-7276-7.