Ennallistaminen

Ennallistaminen on keino nopeuttaa ihmisen muokkaaman ympäristön palauttamista takaisin luonnontilaan tai mahdollisimman lähelle sitä. Tavallisesti tarkoitetaan metsien ja soiden alkuperäisen monimuotoisuuden palauttamista. Muita esimerkkejä on säännösteltyjen järvien ja ruopattujen jokien ennallistaminen, esimerkiksi rakentamalla kivikkoisia koskia uudelleen. Ennallistamisella pyritään nopeuttamaan luonnon monimuotoisuuden palautumista, joka on luontaisesti hyvin hidas prosessi, ja samalla pyritään parantamaan suojeltavan alueen laatua. Ennallistaminen on hyvin kallista toimintaa, jonka vuoksi harkitaan usein myös muita keinoja palautumisen nopeuttamiseksi.[1]

Palanutta metsää, johon on syntynyt uutta kasvustoa.

Kunnostaminen tai kunnostus tarkoittaa ihmisen muuttaman elinympäristön käsittelemistä niin, että se vastaa paremmin sen alkuperäistä muotoa. Kunnostaminen on lievempää toimintaa kuin ennallistaminen.[2]

Poliitinen suhtautuminen

Suomessa poliittisista puolueista erityisesti Suomen keskusta ja sitä lähellä olevat etujärjestöt, kuten MTK, metsänomisajat ja sektoreiden koneurakoitsijat vastustavat ennallistamista. Metsäteollisuus myös vastustaa. Euroopan unioni taas haluaa laajentaa Suomen ennallistettavaa aluetta maatalouteeen koskemaan kaikkia maan turvemaita, mukaan lukien peltoja. EU pitää vertailupohjana vuotta 1952, jolloin ympäristön katsottiin vielä olevan alkuperäisessä luonnontilassa, EU:n tavoitteena on palauttaa monimuotoisuus kyseisen vuoden tasolle. Puolueista erityisesti Vihreät kannattaa ennallistamista.[3][4]

Metsä

Metsien ennallistaminen tapahtuu poistamalla vieraita puulajeja tai polttamalla metsä, jonka jälkeen se jää pysyvästi luonnontilaan. Aarniometsiä synnytetään suojelemalla metsiä lain nojalla, jolloin metsänhoito päättyy ja lahopuun määrä alkaa lisääntyä.[5] Muita ennallistamiskeinoja ovat elävien puiden vaurioittaminen tai puiden kaataminen ja jättäminen metsään lahoamaan. Metsän vesitaloutta voidaan parantaa tukkimalla ojia.

Rakenteellista monimuotoisuutta voidaan luoda suppeilla kulotuksilla tai pienillä aukkohakkuilla.

Kulotuksen lyhyen- ja pitkänaikavälin vaikutukset tunnetaan melko tarkalleen, mutta muiden keinojen tietämys on vielä vähäistä.

Ennallistaminen on kertaluonteinen toimenpide, jonka jälkeen luonto hoitaa itse monimuotoisuuden jatkuvuuden. Kertaluontoisen ennallistamisen jälkeen metsän palautuminen pieneliöille sopivaksi elinympäristöksi kestää noin kymmenen vuotta. Luontaisen vesitalouden palautumisen jälkeen saattaa kulua useita kymmeniä vuosia paikalle tyypillisen lajiston palautumiseen. Ennallistamisen onnistuminen riippuu siitä, onko toivottuja lajeja riittävän lähellä palautettavaa aluetta.

Ennallistamisena pidetään myös talousmetsien käsittelyssä harjoitettua häiriödynamiikan mukailua.[1]

Suo

Soiden ennallistaminen tapahtuu tukkimalla suo-ojia, jolloin vedenpinta saadaan palautetuksi luonnolliselle tasolle. Tämä johtaa suoalueelle tyypillisen kasvi- ja eläinlajiston palaamiseen.[6] Soiden ennallistamisella on erilaisia luonto-, vesistö- ja ilmastovaikutuksia. [7]

Katso myös

Lähteet
  1. Riitta Jalonen ym.: ”Ennallistaminen parantaa suojelualueiden laatua”, Uusi metsäkirja, s. 192. Helsinki: Gaudeamus, 1861. ISBN 951-662-983-0.
  2. Lahti, Kimmo & Rönkä, Antti: Biologia: Ympäristöekologia. Helsinki: WSOY oppimateriaalit, 2006. ISBN 951-0-29702-X.
  3. Teemu Muhonen, Anni Keski-Heikkilä: Ministeri Ohisalo: Kurvinen vei Suomen EU maiden ryhmään muilta kysymättä Helsingin Sanomat. 18.10.2022. Sanoma. Viitattu 18.10.2022.
  4. Heta Hassinen: EU pyrkii parantamaan luonnon monimuotoisutta Sanoma. 4.5.2022. Sanoma. Viitattu 18.10.2022.
  5. Metsien ennallistamista monimuotoisuuden säilyttämiseksi 26.8.2014. Vantaa: Metsähallitus. Arkistoitu 25.10.2014. Viitattu 22.9.2014.
  6. Ennallistimisella edistetään soiden suojelua 26.8.2014. Vantaa: Metsähallitus. Arkistoitu 25.10.2014. Viitattu 22.9.2014.
  7. Santtu Kareksela, Paavo Ojanen, Kaisu Aapala, Tuomas Haapalehto, Jari Ilmonen, Markku Koskinen: Soiden ennallistamisen suoluonto-, vesistö-, ja ilmastovaikutukset. Vertaisarvioitu raportti.. Suomen Luontopaneelin julkaisuja, 2021, nro 2021/3. doi:10.17011/jyx/SLJ/2021/3b. Artikkelin verkkoversio. en
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.