Engli järv
Engli järv (myös Engle järv, Tiglitsa järv, Beržini järv, Tikliste järv, Tiklase järv, Tiglase järv, Tihklase järv)[1] on Virossa Võrumaalla Setomaan kunnassa (entistä Meremäen maalaiskuntaa) Tiklasõn kylässä sijaitseva järvi.[1][2]
Engli järv | |
---|---|
Valtiot | Viro |
Maakunnat | Võrumaa |
Kunnat | Setomaan kunta |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Narvanjoen vesistöalue |
Valuma-alue | Pelska jõen valuma-alue |
Järvinumero | VEE2145700 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 156,1 m mpy. |
Pituus | 0,380 km |
Leveys | 0,290 km |
Rantaviiva | 1,126 km |
Pinta-ala | 7,7 ha |
Keskisyvyys | 5,5 m |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Maantietoa
Järven pinta-ala on 7,7 hehtaaria ja se on 400 metriä pitkä ja 300 metriä leveä. Se on rantaviivaltaan pyöreän muotoinen ja rantaviivan pituus on 1,1 kilometriä. Järvellä ei ole saaria. Sen laskennalliseksi tilavuudeksi voidaan määrittää 0,00042 kuutiokilometriä eli 0,42 miljoonaa kuutiometriä [lower-alpha 1]. Sen rannat ovat matalat ja rantaan ulottuu mäntyvaltainen metsä. Vain maatalon lähellä on ranta hiekkaa ja siellä on järven ainoa uimaranta. Pohjoisrannassa on hienoa mutaa, josta pilkistää palaneita kantoja. Ne ovat syntyneet metsä- ja suopalossa, jonka jälkeen vesi valtasi alueen itselleen. Järven ympäristössä olleet viljelykset ovat nykyään pusikoituvaa niittyä. Lähimmät virolaiset peltomaat sijaitsevat kilometrin päässä pohjoisessa. Venäjän valtionrajalle on matkaa 500 metriä järvestä sekä idän että etelä suuntaan. Rajan takana sijaitsee venäläinen kulmakunta Laptevo (ven. Лаптево).[1][2][3]
Järven luokittelu ja ekologia
Järvi luokitellaan limnologisesti samanaikaisesti sekä pehmeävetiseksi että miksotrofiseksi järveksi (vir. pehmeveeline miksotroofne tai pehmeveeline segatoiteline, PM). Silloin veden kalkkipitoisuus on pieni, mutta samalla sen ravinnepitoisuudet ja humuspitoisuudet ovat korkeat.[1]
Luontoarvoja
Vesi on punertavaa suovettä, jonka näkösyvyys on ollut 1,5 metriä. Talvella jääpeitteen alla on järvessä happikatoa. Järvellä on vähän kasvillisuutta, mutta eläinplanktonia on paljon. Järvessä esiintyy enimmäkseen ahventa ja haukea, mutta siellä on joukossa myös ruutanaa ja karppia. Suurin pyydetty karppi painoi 14 kilogrammaa.[3]
Vesistösuhteita
Sillä ei ole tulo-ojia ja se olikin ennen laskuojan kaivamista umpijärvi. Vedenpinnan korkeus on 156,1 m mpy. ja sen ympäristön korkeuskäyrien mukaan vesi tulisi virrata etelään päin. Järvestä lähteekin sinne suorana kaivettu laskuoja, joka päättyy metsään. Etelämpänä on vastassa Mustoja, joka seuraa hetken Venäjän vastaista rajaa kaakkoon päin. Lopulta oja jatkaa Venäjän puolella kohti Laptevoa ja tämän perusteella se kuuluu Pelska jõen valuma-alueeseen. Se vuorostaan kuuluu Piusa jõen valuma-alueeseen. Piusa jõgi laskee Pihkovanjärven eli Peipsijärven länsirantaan. Piusa jõen valuma-alue sisältyy Peipsijärven alueeseen, joka muodostaa Narvanjoen vesistöalueen keskiosan. Vesireitti jatkuu Peipsijärven pohjoispäästä, kun sieltä alkava Narvanjoki virtaa pohjoiseen ja laskee lopuksi Suomenlahteen.[2][lower-alpha 2]
- Heinäkuussa 2011
- Näkymä lokakuussa 2013
Huomautuksia
- Laskettu kertomalla järven pinta-ala sen keskisyvyydellä. Tämä ei ole viranomaisten määrittämä arvo!
- Kohteen ympäristön kasvillisuutta, asutusta ja nimistöä on tarkistettu Internetin Google tai Bing karttapalvelusta käyttäen järven koordinaatteja.
Lähteet
- Tamre, Ruta (toim.): Eesti järvede nimestik. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeeriumi Info- ja Tehnokeskus, 2006. ISBN 978-9985-881-40-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 31.3.2017). (viroksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- Keskkonnaregister: Engli järv (vee2145700) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 31.3.2017. (viroksi)
- Mäemets, Aare: Eesti NSV järved ja nende kaitse, kalapeedia.et, 1977, viitattu 17.4.2017