Englanninpesukarhukoira
Englanninpesukarhukoira (English Coonhound) on nimestään huolimatta amerikkalainen koirarotu, joka tunnetaan toisinaan punatäplikkäänä pesukarhukoirana (Redtick Coonhound). Yleensä sitä kasvatetaan kotimaansa eteläosissa.
Englanninpesukarhukoira | |
---|---|
Avaintiedot | |
Alkuperämaa | Yhdysvallat |
Määrä | Suomessa ei yhtään |
Alkuperäinen käyttö |
pesukarhun metsästys - puuhun ajava koira |
Nykyinen käyttö | metsästys-, vahti- ja perhekoira |
Muita nimityksiä | English Coonhound, American English Coonhound, Redtick Coonhound, English Fox and Coonhound |
FCI-luokitus |
ei FCI-rotu AKC: Hound |
Ulkonäkö | |
Väritys | punatäplikäs, sinitäplikäs, tricolor tai tricolor täplikäs |
Ulkonäkö
Englanninpesukarhukoira kuuluu amerikkalaiseen coonhound-tyyppiin.
Väritys
Toisin kuin muilla coonhoundeilla eli pesukarhukoirilla, tällä rodulla sallitaan vaihteleva väritys. Se voi olla punatäplikäs, sinitäplikäs, kolmivärinen tai kolmivärinen täplikäs. Punaiset merkit ovat kuitenkin dominoivat ja sen vuoksi redtick on sille yleinen nimitys. Värivariaatiot ovat yleisiä jopa saman pentueen yksilöiden välillä, mikä osoittaa populaation geneettisen perimän olevan monipuolinen.
Luonne ja käyttäytyminen
Englanninpesukarhukoira on vahvatahtoinen, ellei jopa omapäinen ja vaatii enemmän kärsivällisyyttä koulutuksessa kuin toiset rodut. Nuorena se on normaalisti äärimmäisen aktiivinen, leikkisä ja huomionhakuinen ja kaipaa paljon liikuntaa. Se asettuu herkeämättömästi joka paikkaan eikä se siksi sovi ihmisille jotka eivät halua koiria sohvilleen ja sänkyihinsä. Jotkut uskovat että värin sallitun vaihtelevuuden vuoksi kasvattajat ovat kyenneet keskittymään paremmin älykkyyden ja metsästysominaisuuksien kaltaisten piirteiden jalostamiseen. Kuten kaikki pesukarhukoirat, myös tämä rotu on yleensä hyväluonteinen ja erittäin sosiaalinen. Vauhkoontuneisuus ja aggressiivisuus luokitellaan United Kennel Club:n rotumääritelmän mukaan virheiksi.
Englanninpesukarhukoirasta saa erinomaisen perhekoiran, koska se on jalostettu metsästyskäyttöön miellyttävää, muiden kanssa toimeen tulevaa luonnetta ajueessa edellyttäen. Se on myös sopiva vahtikoira, koska se on äärimmäisen äänekäs: melodisista pitkittyneistä ulvauksista aina lyhyisiin, räjähdysmäisiin haukkuihin.
Alkuperä
Rotu on kotoisin Kaakkois-Yhdysvalloista, jossa se kehitettiin amerikankettukoirasta, englanninkettukoirasta, eurooppalaisista metsästyskoirista ja paikallisista alkuperäiskoirista, jotka jäljestivät ja ajoivat puuhun erilaisia eläimiä.lähde? Se rekisteröitiin alun perin englantilaiseksi kettu- ja pesukarhukoiraksi (English Fox and Coonhound) ennen kuin kuusi pesukarhukoiraa erotettiin omaksi ryhmäkseen. United Kennel Club erotti 1940-luvulla sinisen pesukarhukoiran ja walkerinpesukarhukoiran toisistaan, mitä seurasi myös englanninpesukarhukoiran luokittelu.[1]
Rotu kuuluu amerikkalaisiin ns. "puuhun ajaviin koiriin" (treeing dogs). Kun riista on paennut puuhun, koira ilmoittaa sen sijainnin metsästäjälle haukkumalla puun juurella.[1] Englanninpesukarhukoira ajaa puuhun erityisesti pesukarhua, ja sitä käytetään puuhun ajamisen lisäksi usein myös jäljestykseen. Se myös osallistuu kilpailuihin jotka tunnetaan "yömetsästyksenä", joista suurimmat ovat English Days ja Southern English Days. Molemmissa on myös näyttelykilpailuja ja vesikokeita.lähde?
Katso myös
Lähteet
- Morris, Desmond. Dogs - The Ultimate Dictionary of Over 1000 Dog Breeds, s. 226. Trafalgar Square, 2008: North Pomfret, Vermont.