Emmabodan kunta

Emmabodan kunta (ruots. Emmaboda kommun) on Kalmarin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Smålandiin. Kunnan keskustaajama on Emmaboda.[3]

Emmabodan kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Kalmarin lääni
Maakunta Småland
Keskustaajama Emmaboda
Kuntakoodi 0862
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 689,54 km²
Väkiluku (31.12.2020)  ([2]) 9 360
 – Väestötiheys 13,6 as./km²









Emmabodan kunnan alueella sijainneet pitäjät.

Kunnan maapinta-ala on 689,54 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 9 360 henkeä (31.12.2020).[2]

Emmaboda on osa Glasriket-nimistä lasiteollisuudesta tunnettua seutua Kronobergin läänin ja Kalmarin läänin välisellä raja-alueella.

Vuonna 2007 kunnassa oli 21,15 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 3,1 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Ennen vuotta 1863 kunnan alueella sijaitsi kolme pitäjää: Algutsboda, Långasjö ja Vissefjärda. Vuonna 1930 osa Vissefjärdasta erotettiin Emmabodan kauppalaksi. Vuoden 1952 kuntauudistuksessa Långasjö ja Älmeboda yhdistettiin Älmebodan "suurkunnaksi". Emmabodan kauppalaan, Algutsbodaan ja Vissefjärdaan uudistus ei vaikuttanut. Vuonna 1969 Algutsboda ja Vissefjärda kuitenkin liitettiin Emmabodan kauppalaan. Vuonna 1971 Älmebodaan kuulunut Långasjön seurakunta ja Emmabodan kauppala yhdistyivät nykyiseksi Emmabodan kunnaksi. Algutsboda ja Långasjö kuuluivat ennen Emmabodaan liittämistään Kronobergin lääniin, mutta liitoksen yhteydessä ne siirrettiin Kalmarin lääniin.

Vaakuna

Nykyinen vaakuna on entisen Emmabodan kauppalan vaakuna. Myös Algutsbodan maalaiskunnalla oli oma vaakuna.

  • Algutsbodan maalaiskunta
    Algutsbodan maalaiskunta

Väestönkehitys
Emmabodan kunnan väestönkehitys 1950–2010
Vuosi Asukkaita
1950
  
 11 675
1955
  
 11 493
1960
  
 10 990
1965
  
 11 381
1970
  
 11 787
1975
  
 11 699
1980
  
 11 324
1985
  
 10 854
1990
  
 10 689
1995
  
 10 358
2000
  
 9 772
2005
  
 9 543
2010
  
 9 187
2015
  
 9 090
2020
  
 9 360
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[6]		  %
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 1 329 14,6
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 200 2,2
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 514 5,7
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 7 047 77,5

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 105 Suomessa syntynyttä,[7] mikä vastasi 1,1 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 4,9 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 147 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 1,3 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 181 161 kruunua.[9] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 106 000 kruunua.[10]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[11]

  • 0–17-vuotiaat: 17,1 %
  • 18–64-vuotiaat: 57,0 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 25,9 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[12][13] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)		 Työlliset
(%)
  alkutuotanto 4,3 4,6
  jalostus 55,6 45,7
  palvelut 39,1 48,6
  tuntematon 0,9 1,1
  Työpaikkoja ja työllisiä 4 549 4 178
  työpaikkaomavaraisuus 108,9

Taajamat

Kunnassa on 5 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 70,6 prosenttia.[14] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 2 705 asukasta.[14] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[15]

#TaajamaVäkiluku
(31.12.2010)
1Emmaboda4 824
2Vissefjärda670
3Johansfors409
4Långasjö348
5Eriksmåla231

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Eriksmålan taajaman nimenä on joskus ollut myös Åfors.[16]

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[16]

Lindås on sittemmin kasvanut yhteen Emmabodan taajaman kanssa.[16]

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[17]

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[18]

  • Algutsboda
  • Strängsmåla

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Emmabodan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[19]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 4 4 5 5 6 4 4 4 4 4 5 7 7 7 {{{m2022}}}
  Keskustapuolue 14 13 13 11 10 11 8 7 6 6 8 7 6 7 {{{c2022}}}
  Liberaalit 2 2 2 1 2 2 1 1 1 1 0 1 1 0 {{{fp2022}}}
  Kristillisdemokraatit 1 1 1 1 1 1 1 1 3 4 5 2 1 1 {{{kd2022}}}
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 1 1 2 1 1 1 1 1 1 2 1 {{{mp2022}}}
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 18 20 19 21 20 19 17 21 19 23 20 20 18 15 {{{s2022}}}
  Vasemmistopuolue 2 1 1 1 1 1 1 1 3 2 2 2 2 2 {{{v2022}}}
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 4 5 {{{sd2022}}}
  Muut 0 0 0 0 0 1 8 5 4 0 0 0 0 3 {{{övr2022}}}
  Yhteensä[20] 41 41 41 41 41 41 41 41 41 41 41 41 41 41 Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”.

Piirit
Kartta Emmabodan kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

  • Algutsbodan piiri
  • Emmabodan piiri
  • Långasjön piiri
  • Vissefjärdan piiri

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[21]

  • Emmaboda
  • Vissefjärda
  • Algutsboda
  • Långasjö

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[22] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Algutsboda
  • Emmaboda
  • Långasjö
  • Vissefjärda

Kirkot
  • Algutsbodan kirkko
    Algutsbodan kirkko
  • Emmabodan kirkko
    Emmabodan kirkko
  • Långasjön kirkko
    Långasjön kirkko
  • Vissefjärdan kirkko
    Vissefjärdan kirkko

Katso myös

Lähteet
  1. Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2020 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.12.2021. (ruotsiksi)
  3. Emmaboda Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 4.7.2016.
  4. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  7. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  8. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  9. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  10. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  12. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  13. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  15. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  17. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  18. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  19. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2014 19.11.2014. Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.11.2014. (ruotsiksi)
  20. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  21. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  22. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

    Aiheesta muualla
    Kalmarin läänin kunnat
    Borgholmin kunta • Emmabodan kunta • Hultsfredin kunta • Högsbyn kunta • Kalmarin kunta • Mönsteråsin kunta • Mörbylångan kunta • Nybron kunta • Oskarshamnin kunta • Torsåsin kunta • Vimmerbyn kunta • Västervikin kunta
    Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.