Emma Puikkonen

Emma Puikkonen (s. 1974 Hämeenlinna) on suomalainen kirjailija.[1] Hän myös opettaa sanataidetta ja teatteria.[2] Hänen teoksensa Eurooppalaiset unet (2016) oli ehdolla Finlandia-palkinnon[3] ja Tulenkantaja-palkinnon[4] saajaksi.

Puikkonen opiskeli Kallion ilmaisutaiteen lukiossa ja sen jälkeen vuoden Oriveden Opiston sanataidelinjalla. Hän valmistui teatteri-ilmaisun ohjaajaksi Turun taideakatemiasta 2000.[5][6] Puikkonen on opiskellut myös kirjallisuustiedettä Helsingin yliopistossa.[1] Hän oli mukana perustamassa Turussa Manilla-kulttuuritehdaskiinteistössä toimivaa TEHDAS teatteri -ammattiteatteritilaa sekä turkulaisen esittävän taiteen Iholla-ryhmää. Puikkonen toimi Varsinais-Suomen läänin kirjallisuuden ja teatterin läänintaiteilijana 2000-luvulla.[2]

Puikkosen esikoisromaani Turkulainen näytelmä ilmestyi vuonna 2001 ja oli Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoehdokas. Teos on Puikkosen tulkinta Josef Julius Wecksellin vuonna 1862 ilmestyneestä Daniel Hjort -näytelmästä, ja sai alkunsa Juha Hurmeen Turun taideakatemiassa vetämässä käsikirjoitustyöpajassa.[5][7]

Kirjailija Arja Puikkonen on Emma Puikkosen äiti.[2] Heidän yhteinen teoksensa Äänihäkki oli Topelius-palkintoehdokkaana 2017.[8] Puikkosen teos Musta peili oli vuoden 2022 Runeberg-palkintoehdokas.[9] Se valittiin vuonna 2023 myös yhdeksi Suomen Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkintoehdokkaista.[10]

Puikkonen asuu Helsingissä.[1]

Julkaisut

Romaanit
  • Turkulainen näytelmä. Helsinki: WSOY, 2001. ISBN 951-0-25933-0.
  • Näköala. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29645-7.
  • Matkamusiikkia. Helsinki: WSOY, 2013. ISBN 978-951-0-39940-8.
  • Eurooppalaiset unet. Helsinki: WSOY, 2016. ISBN 978-951-0-41579-5.
  • Lupaus. Helsinki: WSOY, 2019. ISBN 978-951-0-43626-4.
  • Musta peili. Helsinki: WSOY, 2021. ISBN 978-951-0-47501-0.

Lastenkirjat
  • Puikkonen, Arja & Puikkonen, Emma: Äänihäkki. Kuvitus: Paula Mela. Helsinki: Otava. ISBN 978-951-1-31459-2.
  • Puikkonen, Arja & Puikkonen, Emma: Löytölintu. Kuvitus: Paula Mela. Helsinki: Otava, 2020. ISBN 978-951-1-34443-8.

Muut kirjalliset työt
  • Kissaihminen, Kontakti-sarja, Kauppiaiden kustannus 1987
  • Punahilkka, libretto, Suomenlinnan oopperapäivät 2001
  • Novelleja valikoimissa Racconti senza dogana 2003, Reviiri 2000 sekä Novellit 1996.
  • Tahdon!, libretto, Turun kaupunginteatteri 2005
  • Unissa kaikki oli selkeämpää, libretto, Turun Taideakatemia 2013
  • Nämä uudet ajat. Essee kokoelmassa Kasvukausia: kirjoituksia äitiydestä (toim. Ida Pimenoff), s. 105–127. WSOY, 2022. ISBN 978-951-0-47873-8.

Palkinnot ja ehdokkuudet

Lähteet
  1. Puikkonen, Emma Kirjasampo.fi. Viitattu 20.3.2018.
  2. Emma Puikkonen Otava. Viitattu 10.12.2021.
  3. Gustafsson, Miia: Finlandia-ehdokkaat valittiin poikkeuksellisen kovatasoisesta joukosta – Sirpa Kähkönen neljättä kertaa ehdolla Yle Uutiset. 4.11.2016. Viitattu 8.12.2017.
  4. Tulenkantaja-palkinnon ehdokkaat valittu Kirjasampo.fi. 21.2.2017. Viitattu 8.12.2017.
  5. Stenbäck, Irma: Miehet kerrankin sivuroolissa HS.fi. 17.10.2001. Viitattu 9.7.2022.
  6. Emma Puikkonen WSOY. Viitattu 9.7.2022.
  7. Rannela, Terhi: Linnanneidolle maistuu tupakka Kiiltomato.net. 17.10.2001. Viitattu 9.7.2022.
  8. Topelius- ja Arvid Lydecken -palkintoehdokkaat 2018 Kirjasampo.fi. 4.12.2017. Viitattu 8.12.2017.
  9. Rinta-Tassi, Minna: Tässä ovat kaunokirjallisuuden Runeberg-palkintoehdokkaat – kymmenen kirjailijaa tavoittelee 20 000 euron palkintoa Yle Uutiset. 9.12.2021. Viitattu 9.12.2021.
  10. Emma Puikkonen, Peter Sandström ja Zandra Lundberg ehdolla Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnolle Yle Uutiset. 23.2.2023. Viitattu 12.3.2023.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.