Emma McKeon
Emma McKeon (s. 24. toukokuuta 1994[1]) on australialainen uimari ja olympiavoittaja.[2]
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Emma McKeon | |||
Maa: Australia | |||
Naisten uinti | |||
Olympialaiset | |||
Kultaa | Rio 2016 | 4×100 m vapaauinti | |
Kultaa | Tokio 2020 | 50 m vapaauinti | |
Kultaa | Tokio 2020 | 100 m vapaauinti | |
Kultaa | Tokio 2020 | 4×100 m vapaauinti | |
Kultaa | Tokio 2020 | 4×100 m sekauintiviesti | |
Hopeaa | Rio 2016 | 4×200 m vapaauinti | |
Hopeaa | Rio 2016 | 4×100 m sekauinti | |
Pronssia | Rio 2016 | 200 m vapaauinti | |
Pronssia | Tokio 2020 | 100 m perhosuinti | |
Pronssia | Tokio 2020 | 4×200 m vapaauinti | |
Pronssia | Tokio 2020 | sekajoukkueiden 4×100 m sekauinti | |
MM-kilpailut (pitkä rata) | |||
Kultaa | Kazan 2015 | 4×100 m vapaauinti | |
Kultaa | Gwangju 2019 | 4×100 m vapaauinti | |
Kultaa | Gwangju 2019 | 4×200 m vapaauinti | |
Kultaa | Gwangju 2019 | 4×100 m sekajoukkueiden sekauinti | |
Hopeaa | Barcelona 2013 | 4×100 m vapaauinti | |
Hopeaa | Barcelona 2013 | 4×200 m vapaauinti | |
Hopeaa | Barcelona 2013 | 4×100 m sekauinti | |
Hopeaa | Budapest 2017 | 200 m vapaauinti | |
Hopeaa | Budapest 2017 | 100 m perhosuinti | |
Hopeaa | Budapest 2017 | 4×100 m vapaauinti | |
Hopeaa | Budapest 2017 | 4×100 m sekajoukkueiden sekauinti | |
Hopeaa | Gwangju 2019 | 4×100 m sekauinti | |
Hopeaa | Gwangju 2019 | 4×100 m sekajoukkueiden vapaauinti | |
Pronssia | Kazan 2015 | 4×100 m sekauinti | |
Pronssia | Budapest 2017 | 4×200 m vapaauinti | |
Pronssia | Budapest 2017 | 4×100 m sekauinti | |
Pronssia | Gwangju 2019 | 100 m perhosuinti | |
MM-kilpailut (lyhyt rata) | |||
Pronssia | Dubai 2010 | 100 m sekauinti |
Arvokilpailut
McKeon saavutti ensimmäisen arvokisamitalinsa lyhyen radan MM-kilpailuissa 2010 Dubaissa, jossa hän ui 4 × 100 metrin sekauintiviestin alkuerissä Australian pronssijoukkueessa. Lisäksi hän sijoittui 4 × 100 metrin vapaauintiviestissä neljänneksi, 100 metrin vapaauinnissa kahdeksanneksi ja 50 metrin vapaauinnissa yhdeksänneksi. Hän palasi arvokilpailuihin pitkän radan MM-kilpailuissa 2013 Barcelonassa, jossa hän saavutti 4 × 100 metrin vapaauintiviestin loppukilpailussa hopeaa ja ui alkuerissä 4 × 200 metrin vapaauintiviestissä[2] ja 4 × 100 metrin sekauintiviestissä [3], joissa Australia myös saavutti hopeaa.
Vuonna 2014 McKeon saavutti Kansainyhteisön kisoissa Glasgow'ssa neljä kultamitalia ja kaksi hopeaa. Kultamitalit tulivat 200 metrin vapaauinnista ja kolmesta viestistä. Pronssia hän sai 100 metrin vapaauinnissa ja 100 metrin perhosuinnissa. Tyynenmeren-mestaruuskilpailuissa 2014 Gold Coastissa hän saavutti hopeaa 4 × 200 metrin vapaauintiviestissä.[2]
Kazanin MM-kilpailuissa 2015 McKeon voitti kultaa 4 × 100 metrin vapaauintiviestissä sekä sai pronssia 4 × 100 metrin sekauintiviestissä. Henkilökohtaisissa lajeissa hän sijoittui 200 metrin vapaauinnissa seitsemänneksi. Rio de Janeiron olympialaisissa 2016 hän voitti kultaa 4 × 100 metrin vapaauintiviestissä sekä saavutti hopeaa 4 × 200 metrin vapaauintiviestissä ja 4 × 100 metrin sekauintiviestissä sekä vielä pronssia 200 metrin vapaauinnissa. Hän sijoittui kuudenneksi 100 metrin perhosuinnissa.[2]
Budapestin MM-kilpailuissa 2017 McKeon nappasi kuusi mitalia. Hän saavutti hopeaa 200 metrin vapaauinnissa, 100 metrin perhosuinnissa, 4 × 100 metrin vapaauintiviestissä ja sekajoukkueiden 4 × 100 metrin sekauintiviestissä[2] sekä pronssia 4 × 200 metrin vapaauintiviestissä[4] ja 4 × 100 metrin sekauintiviestissä. Lisäksi hän sijoittui kahdeksanneksi 100 metrin vapaauinnissa.[2]
Vuonna 2018 McKeon saavutti kuusi mitalia sekä Gold Coastin Kansainyhteisön kisoissa että Tyynenmeren-mestaruuskilpailuissa Tokiossa. Kansainyhteisön mestaruuden hän voitti 100 metrin perhosuinnissa ja kolmessa viestissä, ja pronssille hän sijoittui 200 metrin vapaauinnissa ja 200 metrin perhosuinnissa. Australian 4 × 100 metrin vapaauintiviestin voittoaika 3.30,05 oli uusi maailmanennätys. Tyynenmeren-mestaruuden McKeon voitti neljässä viestissä, ja pronssia tuli 50 metrin vapaauinnista ja 100 metrin perhosuinnista.[2]
McKeon voitti Gwangjun MM-kilpailuissa 2019 kultaa naisten 4 × 100 ja 4 × 200 metrin vapaauintiviesteissä ja sekajoukkueiden 4 × 100 metrin sekauintiviestissä. Lisäksi hän saavutti hopeaa naisten 4 × 100 metrin sekauintiviestissä ja sekajoukkueiden 4 × 100 metrin vapaauintiviestissä sekä pronssia 100 metrin perhosuinnissa.[5]
Tokion olympialaisissa 2020 McKeon saavutti kultaa 50 metrin vapaauinnissa, 100 metrin vapaauinnissa, 4×100 metrin vapaauintiviestissä ja 4×100 metrin sekauintiviestissä sekä pronssia 100 metrin perhosuinnissa ja 4×200 metrin vapaauintiviestissä ja sekajoukkueiden 4×100 metrin sekauintiviestissä.[6][7] Ennen McKeonia naisurheilijoista ainoastaan Marija Gorohovskaja (vuonna 1952) oli saavuttanut seitsemän mitalia yksissä olympiakisoissa.[8]
McKeon saavutti Kansainyhteisön kisoissa 2022 kultaa 50 metrin vapaa- ja perhosuinnissa, molemmissa naisten 4×100 metrin viesteissä sekä molemmissa sekajoukkueviesteissä. Lisäksi hän sai hopeaa 100 metrin perhosuinnissa ja pronssia 100 metrin vapaauinnissa.[1]
Suku
Emma McKeonin molemmat vanhemmat ovat olleet maajoukkueuimareita. Isä Ron McKeon kilpaili vuosien 1980 ja 1984 olympialaisissa ja äiti Susie (o.s. Woodhouse) osallistui vuonna 1982 Kansainyhteisön kisoihin. Eno Rob Woodhouse saavutti olympiapronssia 400 metrin sekauinnissa Los Angelesissa 1984. Emma McKeonin veli David kilpaili uimarina Lontoon olympialaisissa 2012.[1]
Lähteet
- Emma McKeon FINA. Arkistoitu 6.4.2018. Viitattu 20.8.2022. (englanniksi)
- Emma McKeon Swimming Australia. Viitattu 14.1.2019. (englanniksi)
- Women's 4x100m Medley Relay: Heats 15th FINA World Championships. FINA. Viitattu 14.1.2019. (englanniksi)
- Women's 4x200m Freestyle Relay: Final 17th FINA World Championships. FINA. Arkistoitu 21.1.2019. Viitattu 14.1.2019. (englanniksi)
- MCKEON, Emma swimrankings.net. Viitattu 12.11.2019. (englanniksi)
- Swimming - Olympic Schedule & Results olympics.com. Arkistoitu 12.8.2021. Viitattu 31.8.2021. (englanniksi)
- Emma McKeon Olympedia. Viitattu 31.8.2021. (englanniksi)
- Nine of the most memorable moments from the Tokyo 2020 Olympic Games Tokyo 2020. Arkistoitu 31.8.2021. Viitattu 31.8.2021. (englanniksi)