Emil von Sauer
Emil George Konrad von Sauer (8. lokakuuta 1862 Hampuri – 27. huhtikuuta 1942 Wien) oli saksalainen pianisti, musiikkipedagogi ja säveltäjä. Hän tuli tunnetuksi pitkästä konserttiurastaan virtuoosisena esiintyjänä.[1]
Sauer opiskeli Nikolai Rubinšteinin johdolla Moskovan konservatoriossa vuosina 1879–1881 ja sitten Franz Lisztin johdolla Weimarissa 1884–1885.[1] Rubinšteinin johdolla suoritettuja opintoja tuki opettajan veli Anton Rubinstein.[2] Sauer piti lukuisia konserttikiertueita vuosien 1882–1936 välisenä aikana. Kaksi näistä (1898–99, 1908) suuntautui Amerikkaan.[1] Lontoossa Sauer esiintyi ensimmäisen kerran vuonna 1882, Berliinissä tammikuussa 1885 ja Carnegie Hallissa tammikuussa 1899. Vuosina 1901–1907 Sauer johti Wienin musiikkiakatemian pianonsoiton laitosta, ja vuosina 1915–1922 hän johti oppilaitoksen pianonsoiton mestarikoulua. Näiden kausien välillä hän asui Dresdenissä[2], johon suuntasi jälleen vuonna 1922.[1]
Sauerilta on säilynyt levytyksiä, joilla on kuultavissa Lisztin, Frédéric Chopinin, Franz Schubertin ja Robert Schumannin teosten tulkintoja. Varhaisimmat hänen tekemistään levytyksistä ovat vuoden 1923 paikkeilta. Sauer pääsi Kunnialegioonan jäseneksi; tuolloin ainoat pianistit, jotka hänen lisäkseen olivat saaneet tämän huomionosoituksen, olivat Ignacy Paderewski, Anton Rubinstein ja Franz Liszt. Vuonna 1917 Sauer sai Itävalta-Unkarin hallinnolta periytyvän ritarinarvon, josta oli peräisin hänen nimensä von-liitesana. Hänen oppilaidensa joukossa olivat Stefan Askenase, Elly Ney ja Jorge Bolet.[2]
Sauer sävelsi kaksi konserttoa, kaksi sonaattia ja monia muita teoksia pianolle. Sävellystyö jäi kuitenkin hänen pianistina luomansa uran varjoon. Sauer myös teki editiot muiden muassa Johannes Brahmsin kokonaispianotuotannosta sekä Louis Plaidyn ja Theodor Kullakin pedagogisista teoksista. Hän julkaisi omaelämäkertateoksen Meine Welt vuonna 1901.[1]
Sauer sai ensimmäisen vaimonsa kanssa yhdeksän lasta ja meni tämän kuoltua uusiin naimisiin oppilaansa Angelica Moralesin kanssa. Tästä suhteesta syntyi vielä kaksi lasta.[2]
Lähteet
- Emil von Sauer Britannica
- Emil von Sauer Naxos