Emil Luukkonen
Emil Luukkonen (9. maaliskuuta 1888 Viipuri – 14. marraskuuta 1952[1]) oli suomalainen teatterinjohtaja, joka vuoden 1918 sisällissodan aikana toimi Iisalmen punakaartin päällikkönä.[2]
Emil Luukkonen | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 9. maaliskuuta 1888 Viipuri |
Kuollut | 14. marraskuuta 1952 (64 vuotta) |
Ammatti | teatterinjohtaja |
Viipurista kotoisin ollut Luukkonen työskenteli Iisalmen Työväen Näyttämön johtajana vuodesta 1914 lähtien ja oli myös Iisalmen työväenyhdistyksen johtohahmoja. Marraskuun 1917 yleislakon aikana hän kuului Iisalmen työväenneuvoston johtokuntaan. Iisalmen punakaarti muodostui jo pari viikkoa ennen lakkoa Luukkosen, seppä Juho Pirttiahon ja osuuskauppias Heikki Rytkösen ympärille, ja hänet valittiin sen päälliköksi. Sisällissodan aikana Luukkonen ei osallistunut taisteluihin, mutta häntä epäiltiin muun muassa osallisuudesta Iisalmen rautatieasemalla 18. tammikuuta 1918 tapahtuneeseen aseryöstöön, jossa vietiin Kajaanin suojeluskunnalle tarkoitettuja aseita.[3]
Sisällissodan jälkeen Luukkonen jatkoi teatteriuraansa ja esiintyi myös vuoden 1948 elokuvassa Ihmiset suviyössä, jossa hän näytteli Kortsanin isäntää.[1] Vuonna 1948 Luukkonen palkittiin Pro Finlandia -mitalilla.[4]
Filmografia
- Ihmiset suviyössä (1948)
Lähteet
- Emil Luukkonen Elonetissä. Viitattu 11.7.2007.
- Siironen, Miika: Valkoinen Suomi. Valkoisten kollektiivisuus ja valta-asema iisalmelaisessa paikallisyhteisössä vuosina 1918–1929, s. 4. Jyväskylä: Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitos, 2004. Teoksen verkkoversio.
- Valtiorikosylioikeus: Luukkonen, Emil Antinpoika - Valtiorikosylioikeuden akti (479) 1918-1918 8.7.1918. Kansallisarkisto. Viitattu 20.3.2017.
- Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitalin saajat 1945-2016 2016. Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikun. Viitattu 20.3.2017.