Emil Genetz

Emil Genetz syntyi Impilahdella vuonna 1852 ja kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1870. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa lakia ja kemiaa vuoteen 1874 saakka,[2] jolloin hän pääsi laulajaksi Suomalaiseen Oopperaan.[3] 1870-luvulla Genetz soitti viulua Ylioppilaskunnan Soittajissa.[4] Valtion stipendin avulla hän opiskeli musiikkia ja näyttämötaidetta Dresdenin konservatoriossa 1875–1877.[2]

Genetz työskenteli saksan, ranskan ja venäjän opettajana Hämeenlinnan normaalilyseossa 1880–1887, Helsingin normaalilyseossa 1887–1889 ja Haminan kadettikoulussa 1889–1903. Samaan aikaan hän oli myös mukana perustamassa Haminan suomalaista yhteiskoulua ja toimi sen rehtorina 1894–1896.[5] Vuonna 1904 hän muutti Helsinkiin ja toimi Helsingin yliopistossa lausunnanopettajana ja Kansallisteatterin oppilaskoulun johtajana.[3]

Emil Genetzin musiikki on kansallismielistä ja -romanttista. Hän on säveltänyt noin 50 vokaalisävellystä, lähinnä kuoromusiikkia, useimmat mieskuorolle. Monet Genetzin teoksista kuten Terve, Suomeni maa!, Karjala ja Herää Suomi! kuuluvat mieskuorojen perusohjelmistoon. Sanoittajana on usein toiminut veli Arvid Genetz, kirjailijanimeltään Arvi Jännes.

Herää Suomi! kilpaili 1880-luvulla Maamme-laulun kanssa asemasta Suomen kansallislauluna.[6]

Genetz sävelsi vuoden 1898 Kymenlaakson maakuntajuhlille ensimmäisen Kymenlaakson laulun, jota käytettiin maakuntalauluna vuoteen 1903 asti.[7]

Genetz otti osaa Ylioppilaskunnan Laulajien vuonna 1894 järjestettyyn sävellyskilpailuun liedertafeltyylisellä Hakkapeliitat-marssilla. Kilpailuun otti osaa myös Genetzin entinen oppilas Jean Sibelius nykyisellä mieskuoroklassikolla Rakastava. Genetz voitti kilpailun, ja Sibelius jäi toiseksi.[8]