Emil Almberg

Almbergin vanhemmat olivat kirkkoherra, rovasti Erik Anton Almberg ja Erika Landell. Hän pääsi ylioppilaaksi 1871 Turun lukiosta ja opiskeli Helsingin yliopistossa, valmistuen filosofian kandidaatiksi 1876 ja maisteriksi 1877. Almberg toimi Turun ruotsalaisen klassillisen lyseon uskonnon, logiikan ja suomen kielen vanhempana lehtorina 1895–1925 ja oli koulun rehtori 1914–1916.[1][2]

Almberg oli ensimmäisiä suomalaisia pikakirjoituksen harrastajia ja toimi säätyvaltiopäivillä talonpoikaissäädyn pikakirjoituskanslian päällikkönä 1877–1878, 1882, 1885 ja 1888 sekä säädyn tulkkina 1894, 1897, 1899, 1900, 1904–1905 ja 1905–1906.[4] Hän oli kirkolliskokousten jäsen 1898–1918. Myös teatterista hyvin innostunut Almberg teki opintomatkoja Skandinaviaan ja Pariisiin 1878–1904 ja toimi Turun taideyhdistyksen ensimmäisenä sihteerinä 1891–1894. Hän oli myös Suomen taideyhdistyksen Turun piirustuskoulun tarkastaja 1898-1906, Kansanvalistusseuran Turun osaston esimies sekä Uusi Aura-nimisen lehden päätoimittaja 1890 ja sittemmin lehden kirjallisuus- ja taidearvostelija.[1][2]

Almberg oli naimisissa vuodesta 1884 Nanna Hannilan (k. 1927) kanssa.[2] Kirjailija, opettaja ja toimittaja Antti Jalava oli Emil Almbergin vanhempi veli.[5]

• Ukkosesta. Penni-kirjasto Suomen kansalle 7. Länsisuomalais-osakunta, Helsinki 1875 (nimimerkillä E. A. A.)
• Muutamia tietoja Wehmaan kihlakunnan oloista Kustaa Waasan hallituksen loppupuoliskolla, ko’onnut Emil Almberg. Historiallisia tutkimus-kokeita 1. Helsinki 1876
• Juhana Hus, kirj. E. Ag. Kansanvalistus-seuran toimituksia 22. Kansanvalistus-seura, Helsinki 1879
• Luostari-elämästä ja munkkilaisuudesta, kirj. E. Ag. Kansanvalistus-seuran toimituksia 31. Kansanvalistus-seura, Helsinki 1881
• Justinus marttyyri : kuwaelma marttyyrien aikakaudelta, kirjoittanut E. A-g. Kansanvalistus-seuran toimituksia 72. Kansanvalistus-seura, Helsinki 1890

• A. von Tromlitz: Missolonghin kukistus : historiallinen novelli, suom. -l-g. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki 1874